APA (American Psychological Association) -tyyliä käytetään yleisesti yhteiskuntatieteissä ja tieteissä, ja siinä on tekstiviittauksia, joissa on tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi sekä lähdeluettelo lopussa. MLA (Modern Language Association) -tyyliä käytetään usein humanistisissa tieteissä, ja siinä käytetään tekstin sisäisiä viittauksia, joissa on tekijän sukunimi ja sivunumero, sekä teosten lopussa viitattu sivu. APA keskittyy ytimekkääseen ja selkeään kirjoittamiseen, kun taas MLA painottaa kirjallisuutta ja humanistisia tieteitä.
Keskeiset ostokset
- APA (American Psychological Association) ja MLA (Modern Language Association) ovat yleisesti käytettyjä lainaustyylejä.
- APA:ta käytetään yhteiskuntatieteissä, kun taas MLA:ta käytetään humanistisissa tieteissä.
- APA käyttää tekstin sisäisiä viittauksia ja viiteluetteloa, kun taas MLA käyttää sulkuviittauksia ja teosten siteerattuja sivuja.
APA vs MLA
APA (American Psychological Association) -tyyliä käytetään yleisimmin yhteiskuntatieteiden lähteisiin viitattaessa, ja se sisältää erityiset ohjeet lähteiden mainitsemiseen tekstissä ja viitesivulla. MLA (Modern Language Association) -tyyli on eniten käytetty humanistisissa tieteissä, keskittyen kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen.
Pääidea takana KHT Tyyli on tarjota kattava kirjoitustyyli asianmukaisin otsikoin ja teosten luetteloissa viittauksina, jotta lukijan on helppo lukea ja ymmärtää.
Se, mikä tekee MLA:sta eron APA:sta, ovat lainaukset ja viittaukset työnä, jota siteerataan verbeillä nykymuodossa.
Vertailu Taulukko
| Ominaisuus | KHT | MLA |
|---|---|---|
| Disciplines | Yhteiskuntatieteet, käyttäytymistieteet, luonnontieteet | Humanistiset tieteet, taiteet |
| Tekstin sisäinen lainaustyyli | Tekijän päivämäärä (esim. Smith, 2023) | Tekijän sivunumero (esim. Smith 23) |
| Lähdeluettelo | Otsikko "Referenssit" | Otsikko "Sitetut teokset" |
| Viiteluettelojärjestys | Aakkosjärjestys kirjoittajan sukunimen mukaan | Aakkosjärjestyksessä ensimmäisen sanan mukaan (pois lukien artikkelit, kuten "a", "an", "the") |
| Tekijän sukunimi viitteissä | Vain nimikirjaimet (esim. A. Smith) | Koko nimi (esim. Alice Smith) |
| Otsikkotapaus viitteissä | Lauseen kirjainkoko paitsi lehtien otsikoiden tärkeimmät sanat (esim. The Journal of Psychology) | Otsikkokoko (esim. Oppimisen ilo) |
| Sivunumerot viitteissä | Mukana kaikille lähteille | Mukana vain painettuja kirjoja |
| Tietokannan tiedot viitteissä | Ulkopuolelle | Mukana, jos saatavilla |
| Etusivu | edellytetään | Ei pakollinen, korvataan otsikolla, jossa on kirjoittajan nimi, kurssin nimi, ohjaajan nimi ja päivämäärä |
Mikä on APA?
APA-tyyli on joukko ohjeita, jotka American Psychological Association on laatinut tutkimuspapereiden, käsikirjoitusten ja viittausten muotoilulle akateemisessa ja tieteellisessä kirjoituksessa. Sitä käytetään laajasti yhteiskuntatieteiden eri aloilla, mukaan lukien psykologia, sosiologia, koulutus ja viestintä.
APA-tyylin keskeiset osat
- Tekstin tekstit: APA-tyyli käyttää tekstissä suluissa olevia tekijä-päivämääräviittauksia tunnistaakseen paperissa käytetyt tietolähteet. Tämä sisältää tekijän sukunimen ja julkaisuvuoden, esim. (Smith, 2020). Sivunumerot otetaan mukaan myös lainattaessa suoraan lähteestä.
- Referenssiluettelo: Paperin lopussa APA vaatii kattavan luettelon kaikista mainituista lähteistä otsikolla "Viitteet". Tämä luettelo sisältää yksityiskohtaiset bibliografiset tiedot jokaisesta julkaisussa mainitusta lähteestä aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimien mukaan.
- Muotoiluohjeet: APA-tyyli määrittää ohjeet paperin otsikkosivun, tiivistelmän, otsikoiden, marginaalien, fontin ja muiden tyylielementtien muotoiluun. Se korostaa selkeyttä, johdonmukaisuutta ja ammattimaisuutta kirjallisessa viestinnässä.
- Julkaisuopas: American Psychological Associationin julkaisukäsikirja toimii virallisena oppaana APA-tyyliin. Siinä on yksityiskohtaiset ohjeet paperien muotoilemiseen, lähteisiin viittaamiseen ja viitteiden muodostamiseen tarkasti.
Mikä on MLA?
MLA-tyyli on joukko ohjeita, jotka Modern Language Association on laatinut tutkimuspapereiden, käsikirjoitusten ja viittausten muotoilulle kirjallisuuden, kielten ja humanististen tieteenalojen alalla. Sitä käytetään yleisesti englannin tutkimuksessa, kirjallisuuskritiikassa, kulttuuritutkimuksessa ja niihin liittyvillä aloilla.
MLA-tyylin keskeiset osat
- Tekstin tekstit: MLA-tyyli käyttää tekstissä suluissa olevia tekijäsivun viittauksia tunnistaakseen paperissa käytetyt tietolähteet. Tämä sisältää kirjoittajan sukunimen ja lainattujen tietojen sivunumerot, esim. (Smith 123). Sivunumerot ovat välttämättömiä suoria lainauksia varten, mutta valinnaisia uudelleenfrasoituja tai yhteenvetotietoja varten.
- Teoksia siteerattu sivu: Paperin lopussa MLA vaatii erillisen sivun nimeltä "Works Cited", jossa luetellaan kaikki asiakirjassa mainitut lähteet. Työt on järjestetty aakkosjärjestyksessä tekijöiden sukunimien tai otsikon mukaan, jos tekijää ei ole ilmoitettu. Jokainen merkintä sisältää yksityiskohtaisia bibliografisia tietoja tietyssä muodossa.
- Muotoiluohjeet: MLA-tyyli määrittää ohjeet otsikkosivun (tarvittaessa), otsikoiden, marginaalien, fontin ja muiden paperin tyylielementtien muotoilulle. Se korostaa kirjallisen viestinnän yksinkertaisuutta, selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.
- MLA-käsikirja: MLA-käsikirja toimii MLA-tyylin virallisena oppaana. Se tarjoaa yksityiskohtaiset ohjeet paperien muotoilemiseen, lähteisiin viittaamiseen ja teosten siteerattujen merkintöjen luomiseen tarkasti.
Tärkeimmät erot APA:n ja MLA:n välillä
- Tekstin tekstit:
- APA: Käyttää tekijän päivämäärämuotoa (Author, Year) tekstin sisäisissä lainauksissa, usein ilman sivunumeroita.
- MLA: Käyttää tekijäsivumuotoa (Author Page) tekstin sisäisiin lainauksiin, mukaan lukien sivunumerot, erityisesti suorissa lainauksissa.
- Viitteet/viitatut teokset:
- APA: Vaatii lähdeluettelon paperin lopussa, jossa luetellaan kaikki mainitut lähteet aakkosjärjestyksessä.
- MLA: Edellyttää teosten lainaussivua paperin lopussa, jossa luetellaan kaikki lähteet aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen (tai otsikon, jos tekijää ei ole) mukaan.
- Muotoiluohjeet:
- APA: Korostaa tiivistä ja selkeää kirjoitusta sekä erityisiä ohjeita otsikkosivulle, otsikoille, marginaaleille, fontille ja yleiselle muotoilulle.
- MLA: Korostaa yksinkertaisuutta ja yhtenäisyyttä ja antaa erityisiä ohjeita otsikoille, marginaaleille, fonteille ja yleiselle muotoilulle, joita käytetään usein kirjallisuusanalyysissä ja humanistisissa tutkimuksissa.
- https://eric.ed.gov/?id=ED314761
- https://okknf.smcebi.edu.pl/orwi07756sdo/11-prof-karina-gutkowski/rxJXL4Lpg4f-the-essentials-of-mla-style-a-guide-to-documenta-doc.pdf
Viimeksi päivitetty: 06. maaliskuuta 2024
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Emma Smith on suorittanut englannin maisterintutkinnon Irvine Valley Collegesta. Hän on toiminut toimittajana vuodesta 2002 ja kirjoittanut artikkeleita englannin kielestä, urheilusta ja laista. Lue lisää minusta hänestä bio-sivu.
Viesti hahmottelee tehokkaasti APA:n ja MLA:n väliset perustavanlaatuiset erot, ja se palvelee lukijoita erilaisista akateemisista taustoista ja tieteenaloista.
Olen samaa mieltä Hellin kanssa. Vertailu auttaa ymmärtämään konteksteja, joissa kutakin lainaustayyliä voidaan soveltaa.
Ehdottomasti. Artikkelin selkeys APA:n ja MLA:n välisten erojen esittämisessä on kiitettävää.
Hyvin kirjoitettu artikkeli, joka selittää tehokkaasti lakia säätävän kokouksen jäsenten roolit ja vastuut parlamentaarisissa demokratioissa. Se tarjoaa arvokkaita näkemyksiä heidän panoksestaan lainsäädäntöprosessissa.
Sisältö kuvaa tehokkaasti MLA:n merkitystä ja lakiasäätävän kokouksen jäsenten keskeisiä tehtäviä äänestäjiensä etujen edustamisessa. Se on oivaltavaa luettavaa.
En voisi olla enempää samaa mieltä. Artikkeli tarjoaa yksityiskohtaisen käsityksen MLA:sta ja MLA:n erilaisista vastuista, mikä auttaa ymmärtämään paremmin lainsäädäntöprosessia.
APA:n ja MLA:n erot selostetaan tehokkaasti postauksessa, mikä helpottaa erilaisten lainaustyylien vivahteikkaan ymmärtämistä.
Ehdottomasti. Artikkeli tarjoaa perusteellisen vertailun auttaakseen lukijoita havaitsemaan APA:n ja MLA:n asianmukaisen käytön.
Artikkeli tarjoaa perustavanlaatuisen käsityksen APA:sta ja MLA:sta, mutta se voisi sisältää kiinnostavia esimerkkejä, jotka korostavat käytännön sovelluksia akateemisessa kirjoittamisessa.
Varmasti. Tapaustutkimusten sisällyttäminen voisi tehdä sisällöstä suhteellista ja vaikuttavampaa lukijoille.
Jaan tunteesi. Tosimaailman esimerkit lisäisivät artikkelin opetuksellista arvoa.
Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja selkeän vertailun APA- ja MLA-viitatyylien välillä. Se on erittäin informatiivinen ja auttaa lukijoita ymmärtämään tärkeimmät erot.
Olen samaa mieltä! Artikkelissa esitetään yksityiskohtainen analyysi kahdesta tyylistä ja niiden erityisestä käytöstä.
Artikkeli tarjoaa kattavan yleiskatsauksen MLA:sta ja lakiasäätävän kokouksen jäsenten keskeisestä roolista parlamentaarisissa demokratioissa. Se on aika valaisevaa.
Tämä sisältö on erittäin valaisevaa. Se selventää sekä APA:n että MLA:n ensisijaisen käytön, lainaustyylin ja viiteluettelomuodon, mikä helpottaa näiden kahden erottamista toisistaan.
Artikkeli tarjoaa perusteellisen käsityksen APA:sta ja MLA:sta, korostaa niiden käyttöä ja ainutlaatuisia lainaustyylejä. Se on arvokas resurssi akateemiseen kirjoittamiseen.
APA:n ja MLA:n välistä eroa voitaisiin tutkia edelleen painottaen enemmän näiden lainaustyylien vaikutusta akateemiseen kirjoittamiseen ja tutkimukseen.
Olen samaa mieltä. Syvällisempi analyysi APA:n ja MLA:n käytännön vaikutuksista akateemiseen työhön parantaisi artikkelin sisältöä.
Sovittu. Viittaustyylien ja tutkimuksen laadun välisen suhteen selvittäminen lisäisi keskusteluun syvyyttä.
Vaikka viesti tarjoaa arvokkaita näkemyksiä APA:sta ja MLA:sta, se voisi hyötyä joistakin tosielämän esimerkeistä havainnollistaakseen eroja lainaustyyleissä.
Artikkeli tiivistää ytimekkäästi tärkeimmät erot APA:n ja MLA:n välillä ja tarjoaa kattavan yleiskatsauksen lukijoille, jotka etsivät selkeyttä lainaustyyleistä.
Artikkeli korostaa tehokkaasti American Psychological Associationin merkitystä ja sen roolia kattavien tyyliohjeiden tarjoajana. APA:n vaikutus tutkimukseen ja akateemiseen ympäristöön on selkeästi artikuloitu.
Arvostan APA-jäsenyyden ja edunvalvontatoimien perusteellista kattavuutta. Se esittelee yhdistyksen sitoutumista psykologian edistämiseen tieteenä ja mielenterveystietoisuuden edistämiseen.
Ehdottomasti! Eettisten näkökohtien korostaminen tutkimuksessa ja monipuoliset näkökulmat tieteellisessä työssä kuvastaa APA:n sitoutumista akateemisen eheyden ylläpitämiseen.
Mielestäni artikkelissa oleva vertailutaulukko on erittäin hyödyllinen. Se tarjoaa tiiviin yleiskatsauksen APA:n ja MLA:n viittaustyylien tärkeimmistä eroista.
APA- ja MLA-viitatyylien välinen ero ilmaistaan tässä sisällössä erittäin selkeästi. Se on arvokas viite akateemiseen kirjoittamiseen ja tutkimukseen.
Artikkeli tuo onnistuneesti esiin tärkeimmät erot APA:n ja MLA:n välillä tarjoten oivallisen vertailun niiden lainaustyyleistä ja käytöstä eri akateemisilla tieteenaloilla.
Olen samaa mieltä. Kattavan vertailun avulla on helppo ymmärtää APA- ja MLA-tyylien vivahteet.
Yksityiskohtainen vertailu auttaakin opiskelijoita ja tutkijoita ymmärtämään, milloin kutakin lainaustyyliä tulee käyttää.
Vaikka artikkelissa selitetään eroja APA:n ja MLA:n välillä, siinä jätetään huomiotta lainaustyylien kehittyvät suuntaukset ja vaikutukset nykyajan tieteelliseen työhön.
Itse asiassa viittaustyylien kehittyvän luonteen tutkiminen digitaaliaikana rikastuttaisi keskustelua.
Artikkelin kattava yleiskatsaus APA:sta ja MLA:sta toimii arvokkaana resurssina opiskelijoille ja tutkijoille, jotka navigoivat akateemisen viittaustyylien monimutkaisuuden keskellä.
Erityisen huomionarvoista on APA-tyylin yksityiskohtainen selitys ja sen selkeyden ja tarkkuuden korostaminen. Se valaisee systemaattisen lähdeviittauksen tärkeyttä akateemisessa kirjoittamisessa.
Viestistä puuttuu kriittinen arvio APA:n ja MLA:n kehityksestä ja merkityksestä nykyajan akateemisessa kirjoittamisessa ja tutkimuskäytännöissä.