Keskiaika vs keskiaika: ero ja vertailu

Keskiajalla, joka ulottui suunnilleen 5-luvulta 15-luvulle, havaittiin feodalismin nousu, katolisen kirkon valta-asema ja merkittävä yhteiskunnallinen kerrostuminen. Sitä vastoin keskiaika, laajempi termi, joka kattaa eri ajanjaksot antiikista renessanssiin, heijastaa innovaation, kulttuurin kukoistamisen ja tiedon leviämisen aikaa Rooman valtakunnan perinnön jäänteiden keskellä.

Keskeiset ostokset

1. Keski-ikä on ihmiselämän ajanjakso nuoruuden ja vanhuuden välillä, 45-65 vuoden välillä.
2. Keskiaika, keskiaika, viittaa Euroopan historiaan 5.-15. vuosisadalla.
3. Keski-ikä on elämänvaihe, mutta keskiaika viittaa tiettyyn historian ajanjaksoon, jota leimaavat kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset.

Keskiaika vs. keskiaika

Keskiaika on keskiaikaa klassisen ajanjakson lopun ja Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen alkaneen nykyajan nousun välillä. Keskiajalla tarkoitetaan paikkoja ja tapahtumia, jotka kuuluvat keskiaikaan. Tämä termi viittaa valaistumattomaan tai vanhanaikaiseen.

Termi 'keskiaika', jota kutsutaan myös pimeäksi kaudeksi, viittaa Euroopan historian 5. vuosisadan ja 15. vuosisadan eKr väliseen ajanjaksoon.

Tätä ajanjaksoa kutsutaan keskiajaksi, koska se tapahtui kahden muun historiallisen ajanjakson, klassisen antiikin (klassinen aika) ja Italian renessanssin (nykyaika) välillä.

Termi 'keskiaika' tai 'keskiaika' viittaa mainitun ajanjakson ihmisiin, asioihin, tapahtumiin ja paikkoihin. Keskiaika on johdettu latinan sanoista "medium" ja "aevum", jotka uhkaavat "keskiaikaa".

Siksi se sanoi keskiaikainen taide, keskiaikainen tutkija, keskiaikainen filosofiatms. keski-ikäisen taiteen, keski-ikäisen tutkijan tai keski-ikäisen filosofian sijaan.

Vertailu Pöytä

Ominaisuus	Keski-ikä	Keskiaika
Ajanjakso	Vaihtelee määritelmän mukaan, mutta sen katsotaan olevan välillä 5th ja 15th vuosisatoja	Perinteisesti määritelty 5-15-luvuilla
Maantieteellinen soveltamisala	Ensisijaisesti keskittynyt Länsi-Eurooppa, mutta sisältää myös osia Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta	Ensisijaisesti keskittynyt Länsi-Eurooppa, mutta sisältää myös näkökohtia Bysantin valtakunnasta, islamilaisesta maailmasta ja muista alueista
Ominaisuuksien määrittely	* Länsi-Rooman valtakunnan kaatuminen (476 jKr) * Feodalismin nousu sosiaalisena ja poliittisena järjestelmänä * Katolisen kirkon ylivalta useimmilla elämän osa-alueilla * Ritarillisuuden ja hovirakkauden kehittyminen	* Länsi-Rooman valtakunnan kaatuminen (476 jKr) * Kristinuskon nousu ja leviäminen * feodalismi hallitsevana yhteiskunnallisena ja poliittisena järjestelmänä * Luostarikunnan kehitys ja uskonnollinen stipendi * Ristiretket (1095-1291)
Avaintapahtumat	* Mustasurma (1346-1353) * Sadan vuoden sota (1337-1453) * Suuri Schism (1378-1417)	* Kaarlen Suuren sääntö (768-814) ja Karolingien renessanssi * Viikinkien hyökkäykset (8.-11. vuosisadat) * Normanien Englannin valloitus (1066)
Kulttuuriset ja henkiset saavutukset	* Kehittäminen Goottilainen arkkitehtuuri ja lasimaalaus taidetta * Nousu yliopistot ja skolastiikkaa * Varhaiset teokset Renessanssin kirjallisuus	* Kehittäminen Romaaninen arkkitehtuuri * Klassisen tiedon säilyttäminen ja välittäminen luostarien kautta * Eeppisiä runoja ja ritarillisia romansseja
Siirtyminen	Keskiajan katsotaan päättyvän Konstantinopolin kaatuminen (1453) ja alku Renessanssi	Termiä "keskiaika" käytetään edelleen laajasti kuvaamaan tätä historian ajanjaksoa.

Mitä on keskiaika?

Keskiaika, joka tunnetaan myös nimellä keskiaika, on merkittävä aikakausi Euroopan historiassa, joka ulottuu suunnilleen Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisesta 5-luvulla renessanssin alkuun 15-luvulla. Tälle aikakaudelle on ominaista selkeä poliittinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kehitys, joka muovaili Euroopan kehityskulkua ja loi pohjan nykymaailmalle.

Poliittinen maisema

1. feodalismi: Yksi keskiajan määrittelevistä piirteistä oli feodalismi, hierarkkinen maanomistusjärjestelmä ja yhteiskunnallinen rakenne, laajalle levinnyt omaksuminen. Feodalismille oli tunnusomaista maiden vaihto uskollisuuteen ja asepalvelukseen, kun kuninkaat myönsivät vasalleille lääniä (maaomistuksia) vastineeksi heidän uskollisuudestaan ​​ja sotilaallisesta tuestaan.
2. Vallan hajauttaminen: Toisin kuin Rooman valtakunnan keskitetty auktoriteetti, keskiajalla nähtiin poliittisen vallan pirstoutumista. Feodaaliherroilla oli huomattava vaikutusvalta alueillaan, ja he hallitsivat puoliautonomisina kokonaisuuksina löyhästi rakenteellisessa feodaalisessa hierarkiassa. Tämä hajauttaminen vaikutti epävakaaseen ja pirstoutuneeseen poliittiseen maisemaan, jolle ovat ominaisia ​​toistuvat konfliktit ja valtataistelut.

Sosiaalinen rakenne

1. Kolme kiinteistöä: Keskiaikainen yhteiskunta jaettiin kolmeen päätilaan: papisto, aatelisto ja talonpoika. Papeista, munkeista ja nunnista koostuvalla papistolla oli merkittävä uskonnollinen ja henkinen auktoriteetti. Aatelisto, johon kuului herroja, ritareita ja muita aristokraatteja, käytti poliittista ja sotilaallista valtaa. Maaorjista ja talonpoikaista koostuva talonpoika muodosti enemmistön väestöstä ja työskenteli maata feodaalisten velvoitteiden alaisena.
2. Hierarkkinen järjestys: Sosiaalinen liikkuvuus keskiajalla oli rajallista, ja ihmiset syntyivät suurelta osin omiin yhteiskuntaluokkiinsa. Feodaalijärjestelmä vahvisti jäykkää hierarkkista järjestystä, jossa etuoikeudet ja mahdollisuudet määräytyivät suurelta osin syntymäoikeudesta.

Kulttuuri- ja henkinen elämä

1. Kirkon rooli: Katolisella kirkolla oli keskeinen rooli keskiaikaisessa elämässä, ja se toimi yhdistävänä voimana ja hallitsevana instituutiona sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Luostarit ja katedraalit toimivat oppimisen ja kulttuurin keskuksina, säilyttäen antiikin tietoa ja edistäen älyllisiä pyrkimyksiä.
2. Keskiaikainen taide ja kirjallisuus: Aikakauden haasteista huolimatta keskiajalla nähtiin merkittäviä taiteellisia ja kirjallisia saavutuksia. Goottilainen arkkitehtuuri kukoisti ja tuotti kunnioitusta herättäviä katedraaleja ja linnoja. Kirjallisuus, mukaan lukien eeppiset runot, ritarilliset romanssit ja teologiset tutkielmat, tarjosi oivalluksia keskiaikaisiin uskomuksiin, arvoihin ja yhteiskunnallisiin normeihin.

Mikä on keskiaika?

Keskiaika, jota kutsutaan myös keskiajaksi, kattaa laajan historian Länsi-Rooman valtakunnan kaatumisesta 5-luvulla renessanssin alkamiseen 15-luvulla. Tällä aikakaudella tapahtui merkittävää poliittista, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella, mikä muokkasi historian kulkua ja jätti pysyvän perinnön myöhemmille sivilisaatioille.

Historiallinen konteksti

1. Siirtymä antiikista: Keskiaika syntyi, kun Eurooppa kamppaili Länsi-Rooman valtakunnan taantuman ja lopulta romahtamisen kanssa. Tämä ajanjakso merkitsi siirtymistä antiikin klassisista sivilisaatioista keskiaikaiseen maailmaan, jolle ovat ominaisia ​​uudet poliittiset rakenteet, kulttuuriset normit ja uskonnolliset instituutiot.
2. Barbaarihyökkäysten vaikutus: Erilaisten barbaariheimojen, mukaan lukien vandaalit, visigootit ja ostrogootit, muuttoliikkeellä ja hyökkäyksellä oli keskeinen rooli keskiaikaisen maiseman muovaamisessa. Nämä mullistukset johtivat Rooman vallan hajoamiseen ja uusien kuningaskuntien ja poliittisten kokonaisuuksien perustamiseen kaikkialle Eurooppaan.

Poliittinen dynamiikka

1. Feodalismi ja herrallisuus: Feodalismi nousi hallitsevaksi poliittiseksi ja sosiaaliseksi järjestelmäksi keskiajalla. Sille oli ominaista maanomistuksen ja velvoitteiden hierarkkinen rakenne, jossa vasallit vannoivat uskollisuutta herroille vastineeksi suojelusta ja maa-avusta. Manorialismi, siihen liittyvä järjestelmä, hallitsi maataloustuotantoa ja työsuhteita feodaalitiloilla.
2. Monarkioiden syntyminen: Huolimatta feodalismille ominaisesta vallan hajauttamisesta, monarkiat alkoivat puolustaa itseään myöhemmän keskiajan aikana. Vahvat hallitsijat, kuten Kaarle Suuri varhaiskeskiajalla ja Englannin, Ranskan ja Espanjan hallitsijat myöhään keskiajalla, yrittivät keskittää vallan ja lujittaa valtakuntaansa.

Sosioekonominen maisema

1. Kolme kiinteistöä: Keskiaikainen yhteiskunta organisoitiin kolmeen päätilaan: papisto, aatelisto ja talonpoika. Papistolla oli hengellinen auktoriteetti, aatelisto käytti poliittista ja sotilaallista valtaa, ja talonpoikaisväestö muodosti suurimman osan väestöstä, joka työskenteli maaorjina tai talonpoikaisina.
2. Taloudelliset muutokset: Keskiajalla tapahtui merkittäviä taloudellisia muutoksia, mukaan lukien kaupunkien kasvu, kauppareittien laajeneminen sekä kauppiaskiltojen ja käsityöläisten kehittyminen. Nämä kehityssuunnat myötävaikuttivat asteittaiseen siirtymiseen pois maatalouteen perustuvista talouksista ja loivat pohjan myöhemmän keskiajan kaupalliselle vallankumoukselle.

Kulttuurinen ja henkinen kukoistaminen

1. Taide, arkkitehtuuri ja kirjallisuus: Aikakauden haasteista huolimatta keskiajalla saavutettiin merkittäviä kulttuurisia saavutuksia. Goottilainen arkkitehtuuri kukoisti ja tuotti kunnioitusta herättäviä katedraaleja ja linnoja, joita koristavat monimutkaiset veistokset ja lasimaalaukset. Kirjallisuus, mukaan lukien eeppiset runot, kuten "Song of Roland" ja allegoriset teokset, kuten Danten "jumalallinen näytelmä", heijastivat aikakauden henkisiä, sosiaalisia ja älyllisiä huolenaiheita.
2. Stipendi ja koulutus: Keskiaika oli merkittävän tieteellisen toiminnan aikaa, erityisesti luostareissa ja yliopistoissa, jotka syntyivät eri puolilla Eurooppaa. Luostarikirjoittajat säilyttivät muinaisia ​​tekstejä ja tuottivat valaistuja käsikirjoituksia, kun taas yliopistot toimivat oppimiskeskuksina edistäen teologian, filosofian, oikeuden ja taiteiden opiskelua.

Tärkeimmät erot keskiajan ja keskiajan välillä

• Kronologiset ajanjaksot:
  • Keskiajalla tarkoitetaan nimenomaan 5. ja 15-luvun välistä historiallista aikakautta, pääasiassa Euroopassa.
  • Vaikka keskiaikaa käytetään vaihtokelpoisesti keskiajan kanssa, se voi käsittää laajemman ajanjakson, joka ulottuu Rooman valtakunnan rappeutumisesta renessanssin alkuun.
• Laajuus ja konteksti:
  • Keskiaika keskittyy poliittiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen Euroopassa tänä aikana.
  • Keskiaika puolestaan ​​kattaa laajemman maantieteellisen ja historiallisen kontekstin, mukaan lukien Euroopan ulkopuoliset alueet ja eri sivilisaatioiden vaikutuksen ennen ja jälkeen Euroopan keskiajan.
• Poliittiset ja sosiaaliset rakenteet:
  • Keskiajalla feodalismi oli hallitseva poliittinen ja sosiaalinen järjestelmä, jolle oli ominaista hajautetut valtarakenteet, vasalli ja uskollisuus- ja asepalvelusvelvollisuudet.
  • Keskiajalla nähtiin feodalismin syntyä ja kehitystä, mutta myös poliittisessa organisaatiossa tapahtui muutoksia, mukaan lukien monarkioiden nousu ja poliittisen auktoriteetin pirstoutuminen.
• Kulttuurinen ja henkinen miljöö:
  • Keskiajalla goottilainen arkkitehtuuri, ritarikirjallisuus ja skolastinen filosofia kukoistivat katolisen kirkon vaikutuksen alaisena.
  • Keskiaika kattaa laajemman joukon kulttuurisia ja henkisiä saavutuksia, mukaan lukien eri sivilisaatioiden ja alueiden panokset, kuten islamilainen stipendi, Bysantin taide ja muinaisten sivilisaatioiden, kuten Kreikan ja Rooman, perintö.
• Historiallinen konteksti:
  • Keskiaika syntyi suoraan Rooman valtakunnan rappeutumisesta ja sitä seuranneista mullistuksista Euroopassa.
  • Keskiaika kattaa laajemman historiallisen kontekstin, mukaan lukien aikaisempien sivilisaatioiden vaikutuksen ja renessanssiin ja varhaismoderniin johtaneet siirtymät.

Viitteet

1. https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=RnLg9UCV_0UC&oi=fnd&pg=PR9&dq=late+middle+ages+art+of+devotion&ots=tU408lm_fK&sig=fqLgdz7-xyRlBUJ44KkgtLCuzug

Viimeksi päivitetty: 29. helmikuuta 2024