Liuokseen liuenneen liuenneen aineen pitoisuuden tai prosenttiosuuden katsotaan olevan korkeimmillaan tyydyttyneessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa.
Tyydyttymättömään liuokseen liuenneen aineen pitoisuus on pienempi kuin maksimi tietyssä lämpötilassa.
Keskeiset ostokset
- Kyllästetty liuos sisältää enimmäismäärän liuennutta ainetta, joka voi liueta tiettyyn liuottimeen tietyssä lämpötilassa. Sitä vastoin tyydyttymätön liuos voi liuottaa enemmän liuennutta ainetta samoissa olosuhteissa.
- Tyydyttyneet liuokset ovat tasapainossa, jolloin liuennut aine liukenee ja saostuu samalla nopeudella, kun taas tyydyttymättömät liuokset voivat jatkaa liuennutta ainetta, kunnes ne saavuttavat kyllästymisen.
- Liuenneen aineen liukoisuus liuottimeen määrittää pisteen, jossa liuos kyllästyy tai pysyy tyydyttymättömänä.
Tyydyttynyt liuos vs. tyydyttymätön liuos
Tyydytetyt liuokset sisältävät enimmäismäärän liuenneen aineen joka voidaan liuottaa liuottimeen tietyssä lämpötilassa. Tyydyttymättömien liuosten määrä on pienempi kuin enimmäismäärä. Tämän seurauksena kyllästetyt liuokset ovat tasapainotilassa, jossa ei enää liuenneita aineita voi liueta.
Tyydyttyneen liuoksen tapauksessa liuokseen liuenneen aineen pitoisuus tai prosenttiosuus on korkeimmillaan tietyssä lämpötilassa.
Kyllästetyssä liuoksessa liuotin, neste tai neste ei voi liuottaa mitään ylimääräistä liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa. Liuenneen aineen lisäämiseksi kyllästettyyn liuokseen on liuoksen lämpötilaa nostettava.
Sakka jää kylläisen liuoksen pohjalle. Lämpötilan noustessa kyllästymistaso laskee.
Tyydyttymättömään liuokseen liuenneen aineen pitoisuus tai prosenttiosuus on pienempi kuin maksimi tietyssä lämpötilassa.
Tyydyttymätön liuos syntyy, kun neste, neste tai liuotin voi liuottaa enemmän liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa. Liuenneen aineen lisäämiseksi tyydyttymättömään liuokseen liuoksen lämpötilaa ei tarvitse nostaa.
Suurimman osan ajasta tyydyttymättömän liuoksen pohjalla ei ole sakkaa.
Vertailu Taulukko
| Vertailun parametrit | Tyydyttynyt liuos | Tyydyttymätön liuos |
|---|---|---|
| Liuotetun aineen lisäämiseen | Lämpötilaa on nostettava | Lämpötilaa ei tarvitse nostaa |
| Lämpötilan noustessa | Kylläisyys vähenee | Tyydyttymättömyys lisääntyy |
| esimerkki | meriveden | Etikka |
| Sademäärä | Remains | Ei jää |
| Keskittyminen | Enimmäismäärä | Vähemmän kuin maksimi |
Mikä on tyydyttynyt liuos?
Jos liuos on kylläinen, liuoksen lämpötilaa on nostettava lisäämään liuennutta ainetta. Suurimman osan ajasta sakka jää kylläisen liuoksen pohjalle.
Kun lämpötila nousee, kyllästymistaso laskee.
Kyllästetyn liuoksen tapauksessa liuotin, neste tai neste ei voi liuottaa enempää liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa. Merivesi on esimerkki luonnossa esiintyvästä kyllästetystä liuoksesta.
Kyllästetty liuos on liuoksen muoto, johon ei voi liueta enempää liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa.
Tyydyttyneen liuoksen tapauksessa liuokseen liuenneen aineen pitoisuuden tai määrän katsotaan olevan maksimitasolla tietyssä lämpötilassa.
Mikä on tyydyttymätön liuos?
Tyydyttymätön liuos syntyy, kun neste, neste tai liuotin voi liuottaa suuremman määrän liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa.
Liuenneen aineen lisäämiseksi tyydyttymättömään liuokseen liuoksen lämpötilaa ei tarvitse nostaa.
Suurimman osan ajasta tyydyttymättömän liuoksen pohjalle ei jää sakkaa. Tyydyttymätön liuos on liuoksen muoto, jossa on tilaa ylimääräiselle liuenneelle aineelle liukenemisprosessin aikana.
Tyydyttymättömään liuokseen liuenneen aineen pitoisuus tai määrä on pienempi kuin maksimi tietyssä lämpötilassa.
Kun lämpötila nousee, tyydyttymättömyyden taso nousee sen mukana. Etikka on esimerkki tyydyttymättömästä liuoksesta.
Tärkeimmät erot tyydyttyneen liuoksen ja tyydyttymättömän liuoksen välillä
- Kyllästetty liuos on sellainen liuos, jossa ei ole enää tilaa liukenemaan enempää liuennutta ainetta tietyssä lämpötilassa. Toisaalta Tyydyttymätön liuos on sellainen liuos, jossa on tilaa lisätä enemmän liuennutta ainetta liukenemisprosessia varten.
- Tietyssä lämpötilassa tyydyttyneen liuoksen tapauksessa liuokseen liuenneen aineen pitoisuuden tai prosenttiosuuden katsotaan olevan maksimitasolla. Toisaalta tietyssä lämpötilassa tyydyttymättömään liuokseen liuenneen aineen pitoisuus tai prosenttiosuus on pienempi kuin maksimi.
- Tyydyttyneen liuoksen tapauksessa tietyssä lämpötilassa liuottimella, nesteellä tai nesteellä ei ole potentiaalia liuottaa enemmän liuennutta ainetta. Toisaalta tyydyttymättömän liuoksen tapauksessa nesteellä, nesteellä tai liuottimella on tietyssä lämpötilassa mahdollisuus liuottaa enemmän liuennutta ainetta.
- Kyllästetyn liuoksen tapauksessa liuoksen lämpötilaa on nostettava, jotta voidaan lisätä enemmän liuennutta ainetta. Toisaalta tyydyttymättömän liuoksen tapauksessa liuoksen lämpötilaa ei tarvitse nostaa lisäämään liuennutta ainetta.
- Useimmiten kylläisen liuoksen pohjan lopussa jää sakka. Toisaalta Tyydyttymättömän liuoksen pohjalla ei useimmiten jää jäljelle sellaista asiaa kuin sakka.
- Kyllästymistaso laskee, kun lämpötilaa nostetaan. Toisaalta tyydyttymättömyyden taso kasvaa lämpötilan noustessa.
- Esimerkki luonnossa esiintyvästä tyydyttyneestä liuoksesta on Merivesi. Toisaalta, esimerkki tyydyttymättömästä liuoksesta on etikka.
- https://aiche.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/aic.690290420
- https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.cgd.1c00822
Viimeksi päivitetty: 22. heinäkuuta 2023
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Piyush Yadav on työskennellyt viimeiset 25 vuotta fyysikkona paikallisessa yhteisössä. Hän on fyysikko, joka haluaa tehdä tieteen helpommin lukijoidemme ulottuville. Hän on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti ja ympäristötieteiden jatkotutkinto. Voit lukea hänestä lisää hänen sivuiltaan bio-sivu.
