Maamassan poliittinen jako voi olla muodoltaan ja kasvoltaan vaihtelevaa, joista tärkeimmät ovat maanosat, maat jne. Pienemmillä yksiköillä on kuitenkin merkitystä kansalle, koska näiden pienten poliittisten osastojen hallintoelimet vaikuttavat suoraan ihmisiin. ja eniten.
Tällaisia pieniä poliittisia jakoja ovat osavaltiot ja alueet. Molempien termien välillä on kuitenkin monia jakoja hallinnossa ja virallisessa terminologiassa.
Keskeiset ostokset
- Alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta tai maa-aluetta, joka on hallituksen tai muun viranomaisen valvonnassa. valtio on poliittinen kokonaisuus, jolla on määritellyt rajat, hallitus ja suvereniteetti.
- Alueet voivat olla valtion tai valtioiden ryhmän hallinnassa ja ne voivat olla joko itsehallinnollisia tai toisen hallituksen alaisia; valtiot ovat itsenäisiä ja niillä on valta hallita itseään.
- Alueista voi tulla valtioita liittämisen tai liittämisen kautta; valtiot voivat jakautua tai sulautua, mikä johtaa muutoksiin niiden poliittisissa rajoissa.
Alue vs. osavaltio
Alue on maa-alue, joka ei ole vielä saavuttanut täyttä valtiollisuutta tai suvereniteettia, mutta joka on suuremman maan tai kansakunnan vallan alainen. Valtioilla on täysi itsemääräämisoikeus ja valta määrätyllä alueella ja väestössä, ja muut valtiot tunnustavat ne suvereeneina kokonaisuuksina.
Alueet ovat maa-alue, jota ei ole jaettu enempää ja joka ei ole pinta-alaltaan liian suuri (ne ovat suhteellisen pienempiä kuin osavaltiot yleensä). Alueet ovat maan poliittinen yksikkö, joka ei kuitenkaan saa yhtäläistä poliittista asemaa ja kohtelua kuin mikä tahansa maan poliittinen alaosasto, kuten valtio, voisi saada.
Yleensä useat alueet yhdistyvät osavaltioksi, ja osavaltion hallitus johtaa tätä osavaltiota. Toisaalta osavaltiot ovat yksiköitä, joissa liittovaltio jaetaan edelleen helpommin hallinto.
Lisäksi jokainen osavaltio voi hallita tiettyjä alueita ja aiheita itsenäisesti liittovaltiossa. Nämä aiheet päättävät etukäteen keskushallinto (maata hallitseva hallitus) ja osavaltion hallitus.
Valtio on yleensä pinta-alaltaan suurempi kuin alue.
Vertailu Taulukko
Vertailun parametrit | alueiden | Osavaltio |
---|---|---|
Määritelmä | Alueet ovat poliittisesti jakautuneita alueita, joilla ei ole omaa kunnollista poliittista hallintoa. | Valtiot ovat seuraava perusjakoyksikkö maassa, joka nauttii hallintopolitiikastaan. |
alue | Alueet ovat pinta-alaltaan suhteellisen pieniä osavaltioihin verrattuna. | Osavaltiot ovat pinta-alaltaan suurempia, ja muutama alue tulee osavaltioksi. |
Poliittiset edut | Alueilla ei ole useita keskushallinnon tarjoamia poliittisia etuja. | Valtiot nauttivat kaikista keskushallinnon tarjoamista poliittisista eduista. |
Valvontamenetelmä | Alueilla ei ole omaa hallintopolitiikkaansa. | Valtioilla on hallitus ja ne voivat säätää lakejaan erilaisista asioista. |
Kansalaisten edut | Alueiden kansalaisilla on vain rajoitettu määrä oikeuksia ja etuja. | Valtioiden kansalaiset nauttivat kaikista mahdollisista oikeuksista ja eduista. |
Mitä alueet ovat?
Alueet ovat hallintoalueita, joiden hallinnollinen kattavuus on suhteellisesti pienempi kuin osavaltioiden. Yleensä kaikki alueen hallinnollinen ja poliittinen toiminta kuuluu osavaltion lainkäyttövaltaan.
On kuitenkin ymmärrettävää, että alueet eivät saa nauttia niistä oikeuksista ja kaikista poliittisista eduista, joita valtio voi nauttia. Sana alue on johdettu latinan sanasta alue.
Territorium tarkoittaa "maata kaupungin ympärillä". Tässä tapauksessa voimme selvästi ymmärtää, kuinka tämä sovellettaisiin, koska kaupungin ympärillä oleva maa ei olisi kovin suuri. Samoin alueelle on ominaista sen pieni poliittinen kattavuus.
Alueita on useita. Tärkeimmät ovat pääkaupunkialue, riippuvainen alue, liittovaltion alue, merentakainen alue jne.
Pääkaupunkialueet ovat alueita, joilla sijaitsee maan hallinnollinen pääkaupunki. Näin tehdään, jotta mikään muu valtio ei voi ottaa tarpeetonta etua tai merkitystä, koska pääkaupunki on sen rajojen sisällä.
Riippuvaiset alueet eivät ole vielä itsenäisiä, eivätkä ne kuulu suoraan poliittiseen ja hallinnolliseen toimivaltaan liittovaltion hallitus. Liittovaltiot puolestaan ovat keskushallinnon suoran lainkäyttövallan alaisia.
Merentakaiset alueet ovat hallituksen lainkäyttövaltaan kuuluvia alueita, mutta niitä erottaa mantereen ja alueen välissä oleva valtameri.
Mitä osavaltiot ovat?
Valtiot ovat yksiköitä, joihin maan poliittinen maa on jaettu. Valtio voi syntyä useista syistä, kuten tietyn uskonnollisen enemmistön läsnäolosta tai muista poliittisista syistä.
Virallisesti liittovaltiossa osavaltio määritellään liittovaltioksi politiikka joka muodostaa liittovaltion. Sana valtio olisi voinut olla peräisin useista eurooppalaisista kielistä, koska monet samankaltaiset sanat olisivat saattaneet olla mukana sen etymologiassa. Sen uskotaan kuitenkin pääosin saaneen alkunsa latinalaisesta sanasta status, joka tarkoittaa tilaa tai olosuhteita.
Liittovaltion hallintojärjestelmissä osavaltion hallitus ja liittovaltion hallitus ovat erillisiä kokonaisuuksia.
Osavaltion hallitus saa muotoilla eri aiheiden säännöt ja määräykset ja voi toteuttaa niitä omalla poliittisesti sidottulla alueella. Ja aivan kuten liittohallituksessa, osavaltioissa on myös vaalit, korkeimmat tuomioistuimet, poliisiosastot jne.
Tärkeimmät erot alueen ja osavaltion välillä
- Suurin ero alueen ja valtion välillä on, että alue on pieni poliittinen jako, jolla ei ole omaa hallintoa. Sitä vastoin osavaltio on suhteellisen suurempi osa maata, joka muodostaa liittovaltion ja jolla on oma hallitus.
- Alueet ovat pieniä, kun taas osavaltiot ovat suhteellisen suurempia.
- Alueilla ei ole erilaisia osavaltioille tarjottuja hallinnollisia etuja.
- Alueilla ei ole hallitusta, kun taas valtio voi muodostaa hallituksensa ja toimia täydellä toiminnallaan.
- Alueiden kansalaisilla on vain rajalliset edut verrattuna valtion kansalaisiin, joilla on kaikki hallituksen tarjoamat oikeudet ja edut.
- https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02508060.2016.1134898
- https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=8UamWMisjtkC&oi=fnd&pg=PA41&dq=+political+states&ots=DwNy2Zgtyc&sig=LfJ95i5SjD3zxht1OMGn5oZyMTo
Viimeksi päivitetty: 13. heinäkuuta 2023
Emma Smith on suorittanut englannin maisterintutkinnon Irvine Valley Collegesta. Hän on toiminut toimittajana vuodesta 2002 ja kirjoittanut artikkeleita englannin kielestä, urheilusta ja laista. Lue lisää minusta hänestä bio-sivu.
Tämä on erinomainen resurssi opiskelijoille ja tutkijoille, jotka haluavat tutustua aiheeseen.
Se on ehdottomasti hyvä lähtökohta jatko-opiskelulle.
Viesti tarjoaa yksityiskohtaista tietoa tärkeimmistä eroista alueiden ja osavaltioiden välillä, joten se on helppo ymmärtää.
Se on todella informatiivinen, opin paljon.
Kirjoittajan argumentti alueiden ja osavaltioiden välisistä eroista on vakuuttava ja todisteilla hyvin tuettu.
On todellakin selvää, että esitetyt tiedot perustuvat tutkimukseen.
En voisi olla enempää samaa mieltä, todisteet ovat vankat.
Kirjoittaja tekee erinomaista työtä selittääkseen monimutkaiset erot alueiden ja osavaltioiden välillä.
Samaa mieltä, se on kattava erittely.
Artikkelissa on selkeä ja ytimekäs vertailu, josta on hyötyä kaikille, jotka haluavat ymmärtää aihetta.
Ehdottomasti vertailutaulukko on erityisen hyödyllinen.
On varsin kiehtovaa nähdä alueiden ja osavaltioiden väliset vivahteet selitettyinä niin perusteellisesti.
Ehdottomasti, se on hyvin tutkittu kappale.
Ironiaa keskusteltaessa näennäisesti pienistä poliittisista erimielisyyksistä ei ole hukassa. Erittäin informatiivinen artikkeli, jossa on huumoria.
Tekijän huumori tuokin teokseen nautinnollisen ulottuvuuden.
Keskustelua alueista ja osavaltioista lähestytään ainutlaatuisesta ja mukaansatempaavasta näkökulmasta.
Ehdottomasti se ei ole vain informatiivinen, vaan myös ajatuksia herättävä.
Vaikka vertailu on yksityiskohtainen, se saattaa olla hieman liian tiheä niille, jotka eivät tunne poliittista maantiedettä.
Hyvä huomio, siinä on paljon huomioitavaa.
Olen samaa mieltä, kielen yksinkertaistaminen saattaa auttaa.
Kirjoittaja esittää vahvan ja perustellun argumentin alueiden ja valtioiden välisten erojen ymmärtämiseksi.
Ehdottomasti, se on erittäin looginen hajoaminen.