Hallitus tunnetaan kansakunnan tai valtion valvovana ja järjestävänä elimenä. Se on lähde, jonka kautta lakeja ja käytäntöjä pannaan täytäntöön.
Lainsäätäjä, toimeenpanovalta ja oikeuslaitos ovat hallituksen kolme päätasoa. Kaikilla niillä on erilainen merkitys ja erilaiset toiminnot.
Historiallisesti eri hallintotyypit ja -muodot vallitsevat kaikkialla maailmassa. Onko se a monarkia, demokratia, aristokratia, diktatuuri tai tyrannia, jokaisella hallintomuodolla on omat säännöt ja politiikkansa, joiden mukaan se toimii.
Hallitukset luokitellaan yhtenäisiksi ja liittovaltioiksi suhteiden tyypin mukaan kansallinen hallitus ja kuntien välillä on. Molemmat hallitustyypit eroavat toisistaan vallanjaon ja monien muiden näkökohtien perusteella.
Liittovaltion hallitus sallii kansallisten ja paikallisten hallitusten toimia itsenäisesti lainkäyttöalueillaan. Toisaalta yhtenäishallituksessa keskushallinto on kansakunnan ylin valvontaelin.
Keskeiset ostokset
- Yhtenäinen hallitus on järjestelmä, jossa kaikki valta on keskushallinnolla, kun taas liittovaltion hallitus jakaa vallan keskushallinnon ja aluehallitusten välillä.
- Yhtenäishallituksessa keskushallinnolla on viimeinen sana kaikissa asioissa, kun taas liittohallituksessa aluehallituksella on jonkinasteinen autonomia.
- Suurin ero on, että yhtenäinen hallitus on keskitetympi, kun taas liittovaltion hallitus on hajautetumpi.
Yhtenäishallitus vs liittohallitus
Ero yhtenäishallituksen ja liittohallituksen välillä on se, että yhtenäishallitus on yksi järjestelmä, jossa keskushallinnolla on kaikki valtuudet. Sitä vastoin liittovaltion hallitus on kaksoishallintojärjestelmä, jossa valta on jaettu kansallisen ja paikallishallinnon kesken.
Vertailu Taulukko
| Vertailuparametri | Yhtenäinen hallitus | Liittovaltion hallitus |
|---|---|---|
| Hallitusjärjestelmä | Yhtenäishallinto on yksittäinen hallintojärjestelmä, jossa keskushallinnolla on ylin valta. | Liittovaltion hallitus on kaksoishallintojärjestelmä, jossa kansallinen ja paikallishallinto toimivat itsenäisesti. |
| Vallan jako | Kaikki valtuudet on sisällytetty keskushallintoelimeen. | Toimivalta on jaettu kansallisen ja paikallishallinnon kesken. |
| Perustuslaki | Sillä voi olla joko kirjoitettu tai kirjoittamaton perustuslaki. | Vaikka sillä pitäisi olla kirjoitettu perustuslaki. |
| Jäykkyys | Perustuslaki voi olla joko jäykkä tai joustava. | Perustuslain on oltava enemmän tai vähemmän jäykkä. |
| oikeuslaitos | Ei ole erityistä oikeuslaitosta. | On olemassa erityinen oikeuslaitos, jolla on ainutlaatuiset toimivaltuudet. |
| Balance | Valtio voi antaa määräyksiä kunnille ainoana viranomaisena. | Täällä ollessaan kansallisten ja paikallisten hallitusten välillä vallitsee tasapaino. |
| Maat | Mailla, kuten Japanilla, Britannialla, Ranskalla, Italialla jne., on yhtenäinen hallitus. | Mailla, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa, Venäjällä, Kanadassa jne., on liittovaltion hallitus. |
Mikä on yhtenäinen hallitus?
Yhtenäinen hallitus on hallintojärjestelmä, jossa kaikki valtuudet kuuluvat keskushallintoelimelle tai keskushallinnolle. Keskushallinto on yhtenäisvaltion ylin vallanpitäjä.
Valtiolla on valtuudet säätää, purkaa, jakaa ja muuttaa lakeja. Sillä on myös valta antaa määräyksiä kaikille paikallis- tai osavaltiohallituksille ja niille pitäisi tottele niitä.
Päätösvalta on vain keskushallinnolla. Paikallishallinnolla tai maan kansalaisilla ei ole tarpeeksi kykyä ilmaista mielipiteitään hallitusta vastaan.
Yhtenäishallituksen perustuslakiin pääseminen ei ole sidottu kirjoitettuun tai jäykkää. Se voi olla joko kirjoitettu tai jäykkä ja myös kirjoittamaton tai joustava.
Yhtenäishallituksessa ei ole erityistä oikeuslaitosta. Hätätilanteissa hallitus tunnetaan tekevänsä johtopäätökset oikeaan aikaan.
Yhtenäishallituksella on useita tapoja ja osia. Se on hyvin samanlainen kuin diktatuurin hallitusmuoto, jossa kansalaisten mielipiteet ja oikeudet eivät ole etusijalla.
Mikä on liittovaltion hallitus?
Liittovaltion hallitus on hallintojärjestelmä, jossa on kaksi hallintotasoa, eli kansallinen ja osavaltio tai paikallinen. Valtakunnallinen hallitus ja paikallishallinnot saavat toimia itsenäisesti lainkäyttöalueillaan.
Näiden molempien hallintotasojen välillä vallitsee voimatasapaino. Valtiot ovat itsenäisiä päätöksenteossa ja uudistuksissa.
Liittovaltion hallitus on yhtenäishallituksen vastakohta; Kaikki valtuudet eivät ole koskaan annettu yhdelle elimelle täällä.
Liittovaltion hallituksen perustuslain on oltava kirjallinen. Artikkelit tulee laatia kirjallisesti.
Tasapuolisen toimivallan jaon vuoksi erimielisyydet keskus- ja valtionhallinnon välillä ovat yleisiä. Tätä tarkoitusta varten perustetaan oikeuslaitos, jolla on erityisvaltuuksia, eli erityistuomioistuin.
Liittovaltion hallitus on kallis hallintojärjestelmä, koska toimivaltaisia viranomaisia on enemmän. Liittovaltion hallituksen toimintatavat poikkeavat yhtenäishallinnon toimintatavoista.
Tärkeimmät erot yhtenäishallituksen ja liittohallituksen välillä
- Keskushallinto on ylin yhtenäishallituksessa, kun taas kansalliset ja osavaltioiden hallitukset ovat riippumattomia liittovaltiohallituksessa.
- Liittovaltion hallituksella on kirjallinen perustuslaki.
- Perustuslain jäykkyys on olennaista liittovaltiossa.
- Erityinen oikeuslaitos on läsnä vain liitossa.
- Keskus- ja osavaltiohallintojen välillä ei ole tasapainoa yhtenäisessä järjestelmässä.
- https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9299.1990.tb00760.x
- https://www.jstor.org/stable/3110305
Viimeksi päivitetty: 13. heinäkuuta 2023
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Emma Smith on suorittanut englannin maisterintutkinnon Irvine Valley Collegesta. Hän on toiminut toimittajana vuodesta 2002 ja kirjoittanut artikkeleita englannin kielestä, urheilusta ja laista. Lue lisää minusta hänestä bio-sivu.
Artikkelin yksityiskohtainen selitys yhtenäishallituksista ja liittovaltiohallituksista on erinomainen, ja se tarjoaa arvokkaita näkemyksiä niiden eroista ja perustuslaillisista vaatimuksista.
Artikkeli tarjoaa ratkaisevan analyysin yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten välisistä voimatasapainoeroista.
En voisi olla enempää samaa mieltä, Samuel Cox. Keskustelu liittovaltion vallanjaosta on erityisen valaisevaa.
Artikkeli havainnollistaa tehokkaasti erot unitaaristen ja liittovaltiohallitusten välillä ja valaisee niiden perustuslaillisen jäykkyyden vaikutuksia.
En voisi olla enempää samaa mieltä, John. Keskustelu perustuslain jäykkyydestä molemmissa järjestelmissä on ajatuksia herättävä.
Artikkelin syvällinen vertailu yhtenäis- ja liittovaltiohallituksista on sekä valaiseva että ajatuksia herättävä, mikä parantaa ymmärrystämme hallitusjärjestelmistä.
Ehdottomasti, Matthew Smith. Keskus- ja paikallishallinnon vallan välinen kontrasti molemmissa järjestelmissä on kiehtova.
Vaikka artikkeli on informatiivinen, on erityisen huomionarvoista valtionhallinnon päätöksentekovallan rajaaminen yhtenäishallituksessa.
Artikkeli tarjoaa kattavan vertailun yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten välillä, mikä parantaa ymmärrystämme niiden ainutlaatuisista ominaisuuksista ja toiminnoista.
Vaikka artikkeli on informatiivinen, yhtenäishallituksen autoritaaristen näkökohtien analyysi on erityisen kiehtovaa.
Ehdottomasti Dale42. Näiden järjestelmien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää eri kansojen poliittisen dynamiikan ymmärtämisessä.
Tämä artikkeli tutkii tehokkaasti eroja yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten välillä ja korostaa eri maiden erilaisia hallintojärjestelmiä.
Olen täysin samaa mieltä, Katie. Artikkelin keskittyminen vallanjakoon ja perustuslaillisiin vaatimuksiin on erityisen valaiseva.
Vaikuttava yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten analyysi, joka tarjoaa oivaltavan vertailun niiden hallintorakenteista ja perustuslaillisista näkökohdista.
Tämä artikkeli avaa silmiä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka vallanjako vaihtelee yhtenäis- ja liittovaltiohallituksissa, mikä korostaa hallitusrakenteiden merkitystä.
Ehdottomasti, Gwhite. Vertailutaulukko on oivaltava ja tarjoaa kattavan käsityksen.
Erittäin informatiivinen artikkeli, joka selittää erot unitaaristen ja liittovaltiohallitusten välillä ja niiden vaikutusta vallanjakoon. On välttämätöntä ymmärtää nämä käsitteet.
Olen täysin samaa mieltä, Fox. Erojen ymmärtäminen voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin eri maiden poliittista rakennetta.
Artikkeli tarjoaa selkeän yleiskatsauksen kahdesta hallintotyypistä. On valaisevaa oppia liittovaltion hallitusten voimatasapainosta.
Artikkelin yksityiskohtainen vertailu yhtenäishallituksista ja liittovaltiohallituksista on valaisevaa, ja se tuo esiin erilaisia hallintorakenteita ja viranomaisia eri poliittisissa järjestelmissä.
Ehdottomasti, Richardson Freddie. Erityisen huomionarvoinen on liittovaltion hallituksen erityistuomioistuimen analyysi.
Hyvin tutkittu artikkeli, joka rajaa tehokkaasti erot yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten välillä ja tarjoaa oivaltavan tarkastelun niiden hallintomalleista ja vallanjaosta.
En voisi olla enempää samaa mieltä, Ward Mark. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää näiden kahden hallintojärjestelmän väliset keskeiset vastakohdat.
Artikkeli kuvaa tehokkaasti yhtenäis- ja liittovaltiohallitusten olemusta ja selventää niiden eroja kattavasti ja selkeästi.