Jokaista kansakuntaa hallitsee tai johtaa hallintoelin, joka tunnetaan myös nimellä hallitus. Se tehtiin lain ylläpitämiseksi ja sääntöjen ja määräysten luomiseksi.
Korkeimmat valtuudet annettiin yhdelle henkilölle hoitaa kaikki hänen valtaansa.
Mutta lopulta ihmiset ymmärsivät, että jos kaikki valtuudet annettaisiin yhdelle henkilölle, joka tunnetaan yleisesti monarkina, hän saattaisi sanella ja käyttää väärin valtaansa asioiden ratkaisemisen sijaan.
Tästä ajatuksesta syntyi ajatus demokratiasta, jossa ihmiset itse valitsevat hallituksensa.
Keskeiset ostokset
- Monarkia on hallintomuoto, jossa yksi hallitsija, kuten kuningas tai kuningatar, omistaa korkeimman vallan; demokratia on hallintomuoto, jossa kansalla on valta vaaleilla valittujen edustajien kautta.
- Monarkiassa valta peritään tai hankitaan voimalla, kun taas demokratiassa valta saadaan vapailla ja rehellisillä vaaleilla.
- Monarkiat ovat yleensä keskitetympiä ja hierarkkisempia, kun taas demokratiat mahdollistavat enemmän eri kansalaisten osallistumista ja edustusta.
Monarkia vs demokratia
Monarkia on hallintomuoto, jossa hallitsijaa pidetään koko valtion kuninkaana. Hallitsija on vastuussa päätöksistä ja lakeista, eikä ole vastuussa kansakunnalle. Demokratia on tasa-arvohallitus, jossa valtionpäämies on vastuussa teoistaan.
Demokratiaa on pidetty tähän mennessä tehokkaimpana hallintomuotona. Demokratia on monarkian laajasti valitsema hallitusmuoto, joka on edelleen tietyissä paikoissa maailmanlaajuisesti.
Monarkia on hallintomuoto, jossa kaikki valta on yhden henkilön käsissä. Hierarkia saa aseman, koska hänen perheensä on aiemmin saattanut hallita kansakuntaa.
Demokratia puolestaan on hallintomuoto, jossa kansakunnan kansa valitsee hallitsijan. Hän hallitsee kansakuntaa yhdessä muiden hallintoelinten kanssa.
Vertailu Taulukko
| Vertailuparametri | monarkia | Demokratia |
|---|---|---|
| Sääntö | Hallitsijan johdolla | Hallitsee ihmisten valitsema hallitus |
| Päätös | Päätökset tekee monarkki | Hallitus tekee isot päätökset ihmisten palautteen mielessä |
| Vastuullisuus | Ei tilivelvollinen kenellekään | Vastuu jokaiselle teoistaan |
| Kritiikki | Ei sallittu kritisoida tai kyseenalaistaa | Avoin kritiikille ja kysymyksille |
| sorto | Kansalaiset kohtaavat monarkin sortoa | Kansalaisia ei sorreta |
| tasa-arvo | Ihmisiä ei pidetä tasa-arvoisina | Kaikkia pidetään tasa-arvoisina |
| Käytäntö | Intia, USA, Ranska | Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia |
Mikä on monarkia?
Monarkia on hallintomuoto tai poliittinen järjestelmä, joka antaa yhdelle henkilölle jakamattoman vallan hallita tai hallita. Monarkiaa johtava henkilö tunnetaan monarkkina.
Termiä monarkia käytetään, kun valtion tai maan ylin auktoriteetti on monarkin käsissä, joka toimii valtionpäämiehenä. Hallitsijan asema saadaan useimmiten perinnöllisyyden kautta.
Hallitsijan käsissä olevat poliittiset oikeudet ja auktoriteetti ovat hyvin symbolisia (kruunattu tasavalta), rajoitettuja (perustuslaillinen monarkki) ja täydellistä itsevaltiutta (absoluuttinen monarkia).
Hän laajentaa valtaansa eri muotojen, kuten lainsäätäjän, toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen, kautta. Hallitsijat kruunataan titeillä, kuten kuningas, kuningatar, keisari, raja, khaani, sulttaani jne.
Monarkia oli yleisin hallintomuoto 20-luvulle asti.
Lopulta ihmiset ovat taipuneet enemmän demokraattiseen hallintomuotoon, mutta silti 45 suvereenissa valtiossa on monarkia, mukaan lukien 16 kansainyhteisön aluetta, joita Elizabeth II hallitsi valtionpäämiehenä.
Mitä on demokratia?
Demokratia on hallintomuoto, jossa kansakunnan kansa voi valita hallituksensa.
Termi demokratia on johdettu kreikan sanasta "demokratia", joka on tehty sanoista "demos" (kansa) ja "Kratos" (sääntö), joka tarkoittaa kansanvaltaa.
Demokratia toimii tasa-arvon ja vapauden, kokoontumis- ja sananvapauden, osallisuuden ja tasa-arvon, jäsenyyden, suostumuksen, äänestämisen, oikeuden elämään ja vähemmistöjen etuoikeuden periaatteisiin.
Lisäksi demokratia voidaan luokitella suoraksi demokratiaan ja edustukselliseen demokratiaan.
Suorassa demokratiassa ihmiset laskevat ja päättävät suoraan lainsäädäntö, ja edustuksellista demokratiaa on, kun ihmiset valitsevat edustajan, joka laskee ja päättää lainsäädännöstä.
Tärkeimmät erot monarkian ja demokratian välillä
- Monarkiaa johtaa monarkki, joka on jo hallitsevan perheen jälkeläinen. Se on hierarkia, kun taas demokratia on hallitusmuoto, jota johtaa kansan valitsema hallitsija.
- Monarkki tekee päätökset monarkiassa. Sen sijaan demokratiassa hallitus tekee suurimman osan päätöksistä pitäen mielessä kansakuntansa kansalaisten ehdotuksen.
- Monarkiassa hallitsija ei ole millään hinnalla vastuussa ihmisille teoistaan tai politiikastaan. Sitä vastoin demokratiassa hallitus on aina tilivelvollinen kansalleen.
- Monarkiassa hallitsija ei ole avoin kritiikille poliittisista kysymyksistä. Sen sijaan demokratiassa hallitus on avoin kritiikille, ja hänen on vastattava häntä koskeviin kysymyksiin.
- Monarkiassa kaikkia kansalaisia ei pidetä tasa-arvoisina, kun taas demokratiassa kaikki kansalaiset ovat lain alaisia tasa-arvoisia, eikä heitä voida millään tavalla syrjiä.
- Monarkian alaiset kansalaiset kohtaavat monarkin sortoa, kun taas demokratian alaiset eivät kohtaa johtajien sortoa.
- https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=mN6SzMefot4C&oi=fnd&pg=PA1&dq=monarchy&ots=JvNoDG3Z3W&sig=Qf1v86WTGXZ6V3AAsNLerukRrtk
- https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09512740500338937
- https://muse.jhu.edu/article/225426/summary
- https://pdfs.semanticscholar.org/c013/110671e35f8bae23a0838edda1f87bb1248a.pdf
Viimeksi päivitetty: 13. heinäkuuta 2023
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Emma Smith on suorittanut englannin maisterintutkinnon Irvine Valley Collegesta. Hän on toiminut toimittajana vuodesta 2002 ja kirjoittanut artikkeleita englannin kielestä, urheilusta ja laista. Lue lisää minusta hänestä bio-sivu.
Monarkioiden ja demokratioiden vertailu on esitetty hyvin jäsennellysti. Se antaa kattavan käsityksen niiden eroista.
Artikkelin tarjoama historiallinen konteksti on olennainen lukijoille, jotta he ymmärtävät monarkioiden ja demokratioiden alkuperän.
Artikkelin vertailutaulukko on varsin hyödyllinen monarkioiden ja demokratioiden tärkeimpien ominaisuuksien erottamisessa.
Sisältö näyttää suosivan demokratiaa monarkian sijaan. Tasapainoisempi näkökulma olisi hyödyllinen.
Monarkioiden ja demokratioiden historiallinen konteksti ja kehitys hahmotellaan tehokkaasti artikkelissa.
Artikkelin selitys monarkioiden ja demokratioiden eroista esitetään selkeästi ja tarkasti.
Sisältö selittää monarkioiden ja demokratioiden alkuperän ja luonteen erittäin selkeästi. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään eron näiden kahden hallintomuodon välillä.
Sisältö keskittyy liikaa monarkioiden ja demokratioiden historiallisiin näkökohtiin. Se ei käsittele näiden hallitusmuotojen nykyajan vaikutuksia ja haasteita.
Täsmälleen, viestiin on sisällytettävä enemmän ajankohtaisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, jotta se olisi merkityksellisempi.
Olen samaa mieltä kritiikistäsi. Artikkeli voisi hyötyä nykyisen poliittisen maiseman ja monarkioiden ja demokratioiden kehittymisen laajemmasta analysoinnista.
Sisältö paljastaa monarkioiden ja demokratioiden väliset perustavanlaatuiset erot ja valaisee niiden erillisiä ominaisuuksia.
Viesti ei ota kantaa monarkioiden ja demokratioiden sosioekonomisiin vaikutuksiin, mikä on olennaista kattavan analyysin kannalta.