Pankkitakaus vs joukkovelkakirjat: ero ja vertailu

Pankkitakaus on pankin myöntämä rahoitussitoumus, joka takaa kahden osapuolen välisen sopimuksen tai maksuvelvoitteen täyttämisen. Joukkovelkakirjat sen sijaan edustavat velkapapereita, jotka hallitukset tai yritykset ovat laskeneet liikkeeseen pääoman hankkimiseksi ja jotka tarjoavat kiinteää korkomaksua tietyn ajanjakson aikana.

Keskeiset ostokset

1. Pankkitakaukset ovat sopimussopimuksia, joissa pankki varmistaa maksun asiakkaansa puolesta, jos asiakas ei täytä velvoitteitaan; Joukkovelkakirjat ovat velkapapereita, jotka yhteisöt ovat laskeneet liikkeeseen varojen hankkimiseksi ja joilla on velvollisuus maksaa takaisin pääoma ja korot.
2. Pankkitakaukset tarjoavat turvaverkon liiketoimille, mikä vähentää edunsaajan riskiä. Joukkovelkakirjat ovat sijoitusinstrumentteja, jotka tuottavat tuloja sijoittajille.
3. Pankkitakaukset ovat ehdollisia velkoja pankeille, kun taas joukkovelkakirjat luovat velkaa liikkeeseenlaskijalle.

Pankkitakaus vs joukkovelkakirjalainat

A Pankkitakaus on pankin ja asiakkaan välinen kirjallinen sopimus, jossa pankki sitoutuu suorittamaan maksun kolmannelle, mikäli asiakas laiminlyö sopimusvelvoitteensa. Joukkovelkakirjat ovat yritysten, hallitusten ja muiden tahojen liikkeeseen laskemia velkapapereita pääoman hankkimiseksi.

A Pankkitakaus annetaan lainan mukana varauksena, että jos lainanottaja ei maksa lainaa takaisin, pankki korvaa tappiot. Samaan aikaan joukkovelkakirja toimii takauksena jollekin osapuolelle, joka suostuu rikkomaan sen.

Pankkitakaus, joka tunnetaan myös nimellä a luottokirje, varmistavat, että maksut myyjän ja ostajan välillä sujuvat sujuvasti, kun taas joukkovelkakirjat, jotka tunnetaan myös nimellä takausobligaatiot, suojaavat osapuolia sopimusten rikkomisen riskiltä.

---

 

Vertailu Taulukko

Pankkitakaus vs. joukkovelkakirjalainat

Ominaisuus	Pankkitakaus	Side
Määritelmä	A lupaus pankin toimesta täyttää taloudellinen velvoite jos ensisijainen osapuoli ei tee niin	A velkainstrumentti jonka on antanut yhteisö (hallitus, yhtiö) lainata rahaa sijoittajilta
Myöntänyt	Pankit	Hallitukset, yritykset ja joskus jopa suuret instituutiot
Tarkoitus	jotta antaa turvaa joka kolmas osapuoli (edunsaaja) liiketoimessa	jotta kerätä pääomaa liikkeeseenlaskijan osalta
-takuu	Pankki takeita maksu, jos ensisijainen osapuoli laiminlyö maksun	Ei takuuta takaisinmaksusta, mutta sijoittajat saavat korkomaksut ja tärkein eräpäivänä
Riski	Matalampi riski edunsaajalle, suurempi riski pankille (jos ensisijainen osapuoli laiminlyö maksun)	Suurempi riski sijoittajille, koska niille ei ole taattu takaisinmaksua
Hinta	Pankkikulut a maksu takuuta varten	Sijoittajat ostaa joukkovelkakirjoja tiettyyn hintaan ja saada korkomaksut ja pääoman eräpäivänä
Esimerkit	Käytetään kansainvälisessä kaupassa, vuokrasopimuksissa, rakennussopimuksissa	Käytetään varojen keräämiseen infrastruktuuriprojekteihin, yritysten laajentamiseen jne.

---

 

Mikä on pankkitakaus?

Määritelmä ja tarkoitus:

Pankkitakaus on pankin asiakkaan puolesta antama rahoitusväline, joka lupaa kattaa tietyn rahasumman edunsaajalle, jos asiakas ei täytä sopimus- tai rahoitusvelvoitteitaan. Tämä takuu toimii vakuutusmuotona edunsaajalle ja varmistaa, että hän saa korvauksen, jos asiakas laiminlyö maksun.

Pankkitakaustyypit:

Pankkitakuita on eri muodoissa, ja ne on räätälöity vastaamaan liiketoiminnan eri tarpeita ja vaatimuksia:

1. Maksutakuu: Tämäntyyppinen takuu varmistaa, että edunsaaja saa maksun asiakkaan toimittamista tuotteista tai palveluista, jos asiakas ei suorita maksua sovittujen ehtojen mukaisesti.
2. Suoritustakuu: Suoritustakuut myönnetään takaamaan, että asiakas toteuttaa projektin tai täyttää sopimusvelvoitteet. Jos asiakas ei toimita lupaamansa mukaisesti, edunsaaja voi vaatia takuun mukaista korvausta.
3. Tarjoa Bond: Tarjoustakuita käytetään yleisesti hankintaprosessissa, jossa tarjoajat antavat takeet osoittaakseen sitoutumisensa sopimuksen tekemiseen, jos se tehdään. Jos tarjouskilpailun voittaja ei noudata sopimusta, tarjousvakuus varmistaa, että edunsaaja saa korvauksen mahdollisista tappioista.
4. Ennakkomaksutakuu: Tietyissä tapahtumissa asiakkaat voivat saada ennakkomaksuja edunsaajilta. Ennakkomaksutakuu varmistaa, että asiakas täyttää velvoitteensa ja maksaa ennakkomaksun takaisin, jos hän ei toimi sovitulla tavalla.

Pankkitakuun saamisprosessi:

1. Hakemus: Pankkitakausta hakeva asiakas jättää pankilleen muodollisen hakemuksen, jossa kerrotaan vaadittavan takauksen tyyppi ja määrä sekä taustalla olevan sopimuksen ehdot.
2. Arviointi ja hyväksyminen: Pankki arvioi asiakkaan luottokelpoisuuden ja arvioi takauksen myöntämiseen liittyvät riskit. Kun pankki on tyytyväinen, se hyväksyy pyynnön ja määrittää sovellettavat maksut ja maksut.
3. liikkeeseenlasku: Hyväksyttyään pankki myöntää takuuasiakirjan, jossa esitetään ehdot, mukaan lukien viimeinen voimassaolopäivä, vastuun enimmäismäärä ja saajan tiedot. Takauksen myöntämisestä ilmoitetaan edunsaajalle ja annetaan hänelle tarvittava vakuutus.
4. Valvonta ja sulkeminen: Pankki valvoo asiakkaan suoritusta koko takuun voimassaoloajan ja varmistaa takuuehtojen noudattamisen. Kun perustana oleva liiketoimi on suoritettu tai takaus päättyy, pankki vapauttaa hallussaan olevat vakuudet ja sulkee takauksen.

 

Mitä joukkovelkakirjat ovat?

Määritelmä ja tarkoitus:

Joukkovelkakirjat ovat kiinteätuottoisia arvopapereita, jotka hallitukset, kunnat tai yritykset laskevat liikkeeseen pääoman hankkimiseksi. Pohjimmiltaan joukkovelkakirjat edustavat sijoittajan liikkeeseenlaskijalle myöntämää lainaa. Vastineeksi liikkeeseenlaskija lupaa maksaa takaisin pääoman (nimellisarvon tai nimellisarvon) tiettynä eräpäivänä sekä säännölliset korkomaksut (kuponkimaksut), jotka maksetaan puolivuosittain. Joukkovelkakirjalainat palvelevat erilaisia ​​tarkoituksia, kuten infrastruktuurihankkeiden rahoittamista, valtion toimintojen rahoittamista tai pääoman hankintaa yritysten laajentamiseen.

Bondtyypits:

1. Valtion joukkovelkakirjalainat: Kansallisten hallitusten liikkeeseen laskemia valtion obligaatioita pidetään yhtenä turvallisimmista sijoitusvaihtoehdoista liikkeeseenlaskijan valtion luoton takaamana. Ne voivat sisältää valtion obligaatioita, valtion velkakirjoja ja valtion velkasitoumuksia Yhdysvalloissa tai muiden maiden liikkeeseen laskemia valtion joukkovelkakirjoja.
2. Kunnalliset joukkovelkakirjat: Kunnat laskevat liikkeeseen kuntien joukkovelkakirjoja rahoittaakseen julkisia hankkeita, kuten kouluja, teitä ja kunnallisia laitoksia. Nämä joukkovelkakirjat on vapautettu liittovaltion tuloverosta ja joissakin tapauksissa osavaltion ja paikallisista veroista, mikä tekee niistä houkuttelevia sijoittajille, jotka etsivät verovapaata tuloa.
3. Yritystodistukset: Yritykset laskevat liikkeeseen yrityslainoja hankkiakseen pääomaa eri tarkoituksiin, mukaan lukien laajentuminen, yritysostot tai velan uudelleenrahoitus. Yrityslainat tarjoavat korkeamman tuoton kuin valtion obligaatiot, mutta niihin liittyy korkeampi luottoriski liikkeeseenlaskijan taloudellisesta tilasta riippuen.
4. Agentuurilainat: Valtion sponsoroimien yritysten (GSE) tai liittovaltion virastojen liikkeeseen laskemia edustuslainat sisältävät arvopapereita, kuten Fannie Maen, Freddie Macin tai Ginnie Maen Yhdysvalloissa liikkeeseen laskemia arvopapereita. Näillä joukkovelkakirjoilla on implisiittiset tai nimenomaiset takaukset liikkeeseenlaskijalta tai valtion taholta.

Joukkovelkakirjojen ominaisuudet:

1. kypsyys: Joukkovelkakirjoilla on tietty eräpäivä, joka vaihtelee lyhytaikaisesta (alle vuosi) pitkäaikaiseen (yli 30 vuotta). Maturiteetti määrää joukkovelkakirjalainan keston ja sen, milloin pääoma palautetaan sijoittajille.
2. Kuponkitaksa: Kuponkikorko, joka tunnetaan myös nimellä korko, edustaa kiinteää vuotuista korkomaksua prosentteina joukkovelkakirjalainan nimellisarvosta. Sijoittajat saavat säännöllisiä kuponkimaksuja koko joukkovelkakirja-ajan, puolivuosittain.
3. tuotto: Joukkovelkakirjalainan tuotto heijastaa kokonaistuottoa, jonka sijoittaja voi odottaa saavansa, kun otetaan huomioon sekä kuponkimaksut että mahdolliset muutokset joukkovelkakirjalainan hinnassa. Tuotto voi vaihdella markkinaolosuhteiden, korkotason muutosten ja liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden mukaan.
4. Luottoluokitus: Luottoluokituslaitokset antavat joukkovelkakirjoille luottoluokitukset liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja maksukyvyttömyysriskin perusteella. Korkeamman luottoluokituksen omaavia joukkovelkakirjoja (kuten AAA tai AA) pidetään turvallisempana sijoituksena, kun taas heikomman luottoluokituksen saaneet joukkovelkakirjat (kuten BB tai alle) sisältävät suuremman riskin, mutta tarjoavat mahdollisesti korkeamman tuoton.

Joukkovelkakirjojen ostaminen ja myyminen:

Sijoittajat voivat ostaa ja myydä joukkovelkakirjoja eri kanavien kautta, mukaan lukien rahoituslaitokset, pankkiiriliikkeet ja joukkovelkakirjapörssit. Joukkovelkakirjoilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla, joissa hintoihin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin korot, markkinoiden kysyntä ja liikkeeseenlaskijan luottojen laatu. Sijoittajat voivat myös pitää joukkovelkakirjalainoja eräpäivään asti saadakseen täyden pääoman ja kaikki kertyneet korkomaksut.

---

Tärkeimmät erot pankkitakausten ja joukkovelkakirjojen välillä

1. Soittimen luonne:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakaukset ovat pankkien asiakkaiden puolesta myöntämiä taloudellisia sitoumuksia, joilla varmistetaan sopimusvelvoitteiden täyttäminen.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjat ovat valtioiden, kuntien tai yritysten liikkeelle laskemia velkapapereita pääoman hankkimiseksi, kiinteän koron maksamiseksi ja pääoman takaisinmaksun erääntyessä.
2. Tarkoitus ja toiminta:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakaukset toimivat ensisijaisesti varmistusmuotona tietyille liiketoimille ja varmistavat maksun tai suorituksen asiakkaan laiminlyönnin yhteydessä.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjat toimivat sijoitusvälineinä, joiden avulla sijoittajat voivat lainata rahaa liikkeeseenlaskijoille vastineeksi säännöllisistä korkomaksuista ja pääoman takaisinmaksusta eräpäivänä.
3. Myöntäjä ja vastaanottaja:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakaukset sisältävät kolmikantasuhteen myöntävän pankin, asiakkaan (tai päämiehen) ja saajan (takuun vastaanottavan osapuolen) välillä.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjalainoihin liittyy suora suhde liikkeeseenlaskijan (valtion, kunnan tai yrityksen) ja joukkovelkakirjat ostavien sijoittajien välillä.
4. Aika ja kesto:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakauksilla on lyhyempi kestoaika, joka on sidottu tiettyihin liiketoimiin tai sopimuksiin, ja ne raukeavat, kun taustalla oleva velvoite on suoritettu.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjoilla on kiinteät eräpäivät, jotka vaihtelevat lyhytaikaisista (alle vuosi) pitkäaikaisiin (yli 30 vuotta), ja sijoittajat saavat säännöllisiä korkoja eräpäivään asti.
5. Riski ja turvallisuus:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakaukset vähentävät tiettyjen tapahtumien maksamatta jättämiseen tai suorittamatta jättämiseen liittyviä riskejä ja tarjoavat turvaa edunsaajille.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjalainoihin liittyy eriasteinen luottoriski liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta riippuen. Korkeamman luottoluokituksen omaavat joukkovelkakirjalainat pidetään turvallisempana sijoituksena, kun taas huonomman luottoluokituksen omaavat joukkovelkakirjalainat sisältävät suuremman riskin.
6. Markkinat ja kauppa:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakauksilla ei käydä kauppaa julkisilla markkinoilla, vaan ne neuvotellaan yksityisesti kaupan osapuolten kesken.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjoilla käydään aktiivisesti kauppaa julkisilla markkinoilla, jolloin sijoittajat voivat ostaa ja myydä niitä pörsseissä tai välitysyritysten kautta, ja hintoihin vaikuttavat markkinoiden kysyntä ja korkojen vaihtelut.
7. Säännölliset näkökohdat:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakauksiin voivat kohdistua erityiset säännökset ja pankkilainsäädäntö, jotka koskevat niiden myöntämistä ja käyttöä.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjalainoihin sovelletaan arvopaperimarkkinoita valvovien valtion virastojen ja sääntelyelinten asettamia määräyksiä, jotka takaavat avoimuuden ja sijoittajansuojan.
8. Kustannukset ja palkkiot:
   • Pankkitakaukset: Pankkitakauksiin voi sisältyä myöntävän pankin veloittamia palkkioita, jotka perustuvat esimerkiksi takuun määrään, kestoon ja havaittuun riskiin.
   • Joukkovelkakirjat: Joukkovelkakirjalainoista voi aiheutua transaktiokuluja, kuten välityspalkkioita, kun ne ostetaan tai myydään jälkimarkkinoilla, liikkeeseenlaskijan mahdollisesti maksamien liikkeeseenlaskukustannusten lisäksi.

Viitteet

1. https://www.manchesterhive.com/view/9781847799913/9781847799913.00016.xml
2. https://www.econstor.eu/handle/10419/168912

Viimeksi päivitetty: 05. maaliskuuta 2024