Talousjärjestelmät ovat minkä tahansa maailman yhteiskunnan selkäranka. Sivilisaation kynnyksellä yhteiskunta on kehittynyt. Useat maat ovat vähitellen rakentaneet taloutta.
Nyt eri maissa on erilaisia talousjärjestelmiä. Kapitalistiset, sosialistiset ja sekataloudet ovat muutamia esimerkkejä monista maailmassa vallitsevista järjestelmistä.
Keskeiset ostokset
- Kapitalistiset taloudet asettavat etusijalle yksityisen omistuksen ja vapaat markkinat minimaalisella valtion väliintulolla edistäen kilpailua ja yksilön valintoja.
- Sosialistiset taloudet korostavat kollektiivista omistusta ja valtion resurssien ja tuotannon hallintaa pyrkien varallisuuden uudelleenjakoon ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
- Sekataloudet yhdistävät elementtejä sekä kapitalistisista että sosialistisista järjestelmistä tasapainottaen yksityisen yrityksen hallituksen sääntelyn ja sosiaalisten ohjelmien kanssa eriarvoisuuden poistamiseksi ja talouskasvun tukemiseksi.
Kapitalisti vs sosialisti vs Sekatalous
Ero kapitalistisen, sosialistisen ja sekatalouksien välillä on se, että kapitalistinen talous antaa tekijä- ja tuotantooikeuden yksilöille, kun taas sosialistinen talous jakaa nämä oikeudet jokaiselle yhteiskunnassa läsnä olevalle henkilölle. Toisaalta sekataloudessa on molempien talousjärjestelmien piirteitä. Kapitalismissa omaisuuden jakautuminen on epätasaista, kun taas sosialistisessa yhteiskunnassa jakautuminen on tasapuolista. Sekatalous osoittaa myös eriarvoisuuden merkkiä, mutta harvemmin.
Kapitalisti on epäoikeudenmukainen talousjärjestelmä, jossa yksityiset sektorit ovat johtavassa asemassa, ja sen lisäksi monopoli vallitsee markkinoilla.
Täällä varallisuuden jakautuminen ei ole oikeudenmukaista, ja samalla työväenluokan riistoa voidaan havaita usein.
Sosialistinen järjestelmä on kapitalistisen järjestelmän täydellinen vastakohta. Täällä valtion elin on vastuussa kansalaisten tarjoamisesta, ja kaikki sektorit ovat julkisia.
Jokaisella yhdistyksellä on hallintaoikeus omaisuuteen ja muihin palveluihin.
Sekatalous, kuten sen nimikin vihjaa, sisältää kapitalistisen ja sosialistisen talouden sekapiirteitä. Täältä löytyy sekä julkista että yksityistä sektoria, ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus on täällä pienempi.
Voitolla on paikkansa tässä järjestelmässä, mutta myös sosiaalinen hyvinvointi on osa sitä.
Vertailu Taulukko
| Vertailun parametrit | kapitalisti | sosialistinen | Sekatalous |
|---|---|---|---|
| Määritelmä | Tässä taloudessa tuotannontekijät ovat yritysten ja yksityishenkilöiden omistuksessa. | Tässä järjestelmässä tuotannontekijät ovat jokaisen yhteiskunnan henkilön omaisuutta. | Tässä järjestelmässä on sekä kapitalistisen että sosialistisen talouden elementtejä. |
| Omistus | Täällä omistus on yksityinen. | Täällä omistus kuuluu valtiolle. | Näkyvissä on sekä yksityinen että valtion omistus. |
| Hallitus | Hallituksella on tässä rajallinen rooli. | Hallituksella on tässä toiminnallinen rooli. | Täällä hallitus tulee mukaan vain silloin, kun se on välttämätöntä. |
| Päätavoite | Henkilökohtainen voitto on tässä tavoitteena. | Sosiaalinen hyvinvointi on tämän talouden tavoite. | Sekä voitolla että sosiaalisella hyvinvoinnilla on paikkansa täällä. |
| Tulojen jakautuminen | Tässä tulonjako ei ole ollenkaan tasapuolinen. | Täällä tulot jakautuvat tasan. | Tässä tulonjaossa on epätasa-arvoa, mutta pienempi määrä. |
Mikä on kapitalisti?
Kapitalistisen talouden määrittelemiseksi voimme sanoa, että se on järjestelmä, jossa yksilöt käyttävät pääomahyödykkeitä ja luonnonvaroja ja nauttivat niistä. Tämä tapahtuu hyödyntämällä työntekijöitä.
Siksi sosiaalinen eriarvoisuus on täällä erittäin näkyvää. Täällä tuotanto ja palvelut ovat yksinomaan riippuvaisia markkinoiden tarjonnasta ja kysynnästä.
Sektorit ovat tässä järjestelmässä yksityisiä. Omaisuus, pääoma, kilpailevat markkinat, hintajärjestelmä, kaikki on yksilöiden hallussa.
Nykymaailmassa voimme havaita useamman kuin yhden kapitalismin muodon. Taloustieteilijät pitävät vapaiden markkinoiden käsitettä kapitalismin erottuvimpana piirteenä.
Jos tarkkailemme, niin näemme, että useimmat maat sisältävät nyt kiinteän kapitalismin muodon, jossa vallitsee jonkin verran hallituksen valtaa.
Kapitalismin eduista voidaan todeta, että se tuottaa tuotteita irtotavarana ja sitäkin parhaaseen hintaan. Mutta miten hinnat ovat niin alhaisemmat? Se on halpaa pääoman eriarvoisuuden ja työvoiman riiston vuoksi.
Kapitalismi antaa tietylle luokalle monopolin yhteiskuntaan. Näitä ihmisiä on vähemmän. He nauttivat kaikista eduista, kun taas muu maa kärsii. Tämän järjestelmän sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus on kiistaton.
Mikä on sosialisti?
Sosialistinen talous on paljon oikeudenmukaisempi sosiaalis-taloudellinen järjestelmä. Täällä omaisuuden omistus, pääoma, kilpailumarkkinat ja hintajärjestelmä kantavat tasa-arvon ydintä.
Jokainen yhteiskunnan jäsen nauttii omistamisesta. Voimme sanoa, että se on kapitalistisen yhteiskunnan vastakohta.
Tämän julkisen omistuksen saavuttamiseksi valtion on valittava demokraattinen hallitus. Hallituksella on oltava oikeudenmukaiset keinot. Tässä yhteiskunnassa ihmiset työskentelevät saadakseen vaurautta.
Varallisuuden jakautuminen kattaa kaikki tasapuolisesti. Tässä järjestelmässä ei kannusteta minkäänlaista henkilökohtaista kiinnostusta.
Hallituksella on tässä tärkeä rooli. Hallintoelimen tekemät päätökset keskittyvät valtion kaikkien hyvinvointiin.
Tässä järjestelmässä valtio vastaa ravinnon ja terveydenhuollon etuuksista.
Mikä on sekatalous?
Sekataloudessa huomaat sekä kapitalistisen että sosialistisen talouden piirteitä. Tämä on syy sen nimen takana.
Se on jossain aspektien välissä sosialismi ja kapitalismin elementit. Täältä näet yksityisen sektorin yleisyyden, jotka pysyvät valtion sääntelyn alaisina.
Hallitus tulee kuvaan, kun se on kriittinen.
Tässä tuotannon on tarkoitus tuottaa voittoa. Tämä voitto ei kuitenkaan maksa jokaisen yhteiskunnassa elävän ihmisen hyvinvointia. Voitto otetaan vakavasti, samoin kuin sosiaalinen hyvinvointi.
Siksi tämän talouden epäoikeudenmukaisuus on pienempi kuin kapitalistinen järjestelmä. Hänen järjestelmänsä hallitus hallitsee julkisia alueita kokonaan ja yksityistä sektoria osittain.
Tärkeimmät erot kapitalistisen, sosialistisen ja sekatalouden välillä
- Kapitalistisessa taloudessa tuotanto on yritysten ja yksilöiden omaisuutta, kun taas sosialistisessa taloudessa tuotanto on yhteiskunnan ihmisten omaisuutta ja sekataloudessa on molemmat ominaisuudet puoliksi.
- Kapitalistisen yhteiskunnan vallan alla työvoiman riisto on yleinen ongelma, mutta sosialistiset taloudet vastustavat sitä, ja sekatalous keskittyy sosiaaliseen hyvinvointiin.
- Kapitalistisessa taloudessa hallituksella ei ole merkittävää roolia. Sosialistinen talous vaatii hallituksen toimivuutta, kun taas sekataloudessa hallitus astuu sisään, kun sitä vaaditaan.
- Kapitalistisen talouden päätarkoitus on henkilökohtaisen voiton hankkiminen, kun taas sosialistinen talous tähtää sosiaaliseen hyvinvointiin, ja sekatalous seuraa näitä molempia tavoitteita.
- Kapitalistisessa taloudessa nähdään yksityisen sektorin dominointi, mutta sosialistisessa taloudessa julkinen sektori, kun taas sekataloudessa on molemmat sektorit läsnä.
- https://ejpr.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1475-6765.1987.tb00887.x
- https://books.google.com/books?hl=en&lr=&id=US89AAAAIAAJ&oi=fnd&pg=PA1&dq=capitalist+socialist+and+mixed+economy&ots=Vs-DK-IUam&sig=eLlHIRC9ZEpeuSW05qLkjZjRqeQ
- https://www.taylorfrancis.com/chapters/edit/10.4324/9781315211947-15/performance-appraisal-capitalism-socialism-mixed-economy-edwin-locke
Viimeksi päivitetty: 19. heinäkuuta 2023
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Emma Smith on suorittanut englannin maisterintutkinnon Irvine Valley Collegesta. Hän on toiminut toimittajana vuodesta 2002 ja kirjoittanut artikkeleita englannin kielestä, urheilusta ja laista. Lue lisää minusta hänestä bio-sivu.
