Joukkovelkakirjalainan tuottoa ja kuponkikorkoa käytetään joukkovelkakirjalainana, mutta ne eroavat toisistaan. Rahoituksesta puhuttaessa joukkovelkakirjalaina on työkalu, joka näyttää joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan velan sen haltijalle. Lainaa laskettaessa käytetään sekä joukkovelkakirjalainan tuotto- että kuponkikorkoa.
Keskeiset ostokset
- Joukkovelkakirjalainan tuotto edustaa tuottoa, jota sijoittaja voi odottaa joukkovelkakirjasijoituksesta, kun taas kuponkikorko on korko, jonka liikkeeseenlaskija maksaa joukkovelkakirjalainan haltijoille.
- Joukkovelkakirjalainan tuotto voi vaihdella markkinaolosuhteiden mukaan, kun taas kuponkikorko pysyy kiinteänä koko joukkovelkakirjalainan voimassaoloajan.
- Joukkovelkakirjalainan tuotto heijastaa sekä kuponkikorkoa että joukkovelkakirjalainan hintaa markkinoilla, kun taas kuponkikorko heijastaa vain joukkovelkakirjalainan korkomaksua.
Joukkovelkakirjojen tuotto vs. kuponkikorko
Kuponkikorko on korko, jonka joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija lupaa maksaa joukkovelkakirjalainan haltijalle. Joukkovelkakirjalainan tuotto on tuotto, jonka sijoittaja ansaitsee joukkovelkakirjalainasta joukkovelkakirjalainan kuponkikoron ja nykyisen markkinahinnan perusteella. Kuponkikorko on kiinteä, eikä se muutu joukkovelkakirjalainan voimassaoloaikana, mutta tuotto voi vaihdella joukkovelkakirjalainan markkinahinnan ja korkoympäristön mukaan.
Joukkovelkakirjalainan tuotto, joka tunnetaan yleisesti nimellä Yield, kuvaa joukkovelkakirjalainan tuottotuottoa. Lyhyesti sanottuna joukkovelkakirjalainan tuotto lasketaan jakamalla kuponkimäärä (korko) hinnalla. Tämä osoittaa, että joukkovelkakirjalainan tuotto on verrannollinen hintaan. Jos hinta muuttuu, myös joukkovelkakirjalainan tuotto muuttuu.
Kuponkikorko/korko on liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalle laskema vuotuinen korko. Kaikissa joukkovelkakirjoissa ei tarvitse olla a Kuponkitaksa. Osa joukkovelkakirjoista toimii nollakuponkilainajärjestelmässä. Nollakuponkilainan tapauksessa sen arvo on aina nimellisarvoa pienempi.
Vertailu Taulukko
| Vertailun parametrit | Lainan tuotto | Kuponkitaksa |
|---|---|---|
| Määritelmä | Joukkovelkakirjalainan tuotto, joka tunnetaan yleisesti nimellä Yield, kuvaa joukkovelkakirjalainan tuottotuottoa. | Kuponkikorko voidaan ymmärtää koroksi, jonka joukkovelkakirjalainan haltija saa vuosittain joukkovelkakirjalainan erääntymispäivään asti. |
| Kaava | Bonustuotto lasketaan kaavalla: (Kupongin määrä/hinta) | Kuponkikorko lasketaan: (Kuponkikorkojen kokonaissumma/Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo). |
| Elinvoimaisuus | Joukkovelkakirjalainalla on oltava tuotto tai joukkovelkakirjalaina. | Kuponkikorko on elintärkeä tappio, ei tarve, koska monet joukkovelkakirjat toimivat nollakuponkikorolla. |
| Historia | Se tunnetaan alusta alkaen nimellä tuotto/obligaatiotuotto. | Kupongit (kuponkikoron summa) tunnettiin aiemmin haltijatodistuksina. |
| Keskinäinen suhde | Jos joukkovelkakirja ostetaan alennuksella, tuotosta eräpäivään tulee kuponkikorkoa merkittävämpi. | Preemion tapauksessa tuotto eräpäivään asti on alempi kuin kuponkikorko. |
Mikä on joukkovelkakirjalainan tuotto?
Joukkovelkakirjalainan tuotto, joka tunnetaan myös nimellä Yield, määrittelee joukkovelkakirjalainan tuottoprosentin. Kun kaivetaan enemmän tähän termiin, joukkovelkakirjalainojen tuotto vastaa rahan aikakurssia ja korkoa korolle palaa. Joukkovelkakirjalainan tuoton ymmärtämiseksi kuponkimäärä voidaan jakaa nimellisarvolla erääntyessä.
Joukkovelkakirjalainan tuotto on epäsuorasti verrannollinen hintaan. Kun hinta nousee, tuotto laskee tai päinvastoin. Joukkovelkakirjalainan haltija uskoo jonkin verran rahaa liikkeeseenlaskijalle, kun joukkovelkakirja lasketaan liikkeeseen. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija maksaa sitten joukkovelkakirjalainan koron siihen asti, kun se on toiminnassa.
Erääntyessä joukkovelkakirjalainan nimellisarvo alkaa toimia.
Esimerkiksi joukkovelkakirjalainan haltija ostaa joukkovelkakirjalainan 1000 dollarilla 10 prosentin kupongilla. Jos joukkovelkakirjalainan haltija omistaa joukkovelkakirjalainan 10 vuotta, hän saa liikkeeseenlaskijalta 100 dollaria vuosittain 10 peräkkäisen vuoden ajan. Keston lopussa liikkeeseenlaskija maksaa tässä tapauksessa 1000 dollaria. '
Lainan tuotto on 10 % suunniteltuna päivänä ja se voidaan laskea kaavalla: (Kupongin määrä/hinta).
Mikä on kuponkikorko?
A kuponkitaksa voidaan ymmärtää koroksi, jonka joukkovelkakirjalainan haltija saa vuosittain joukkovelkakirjalainan erääntymispäivään asti. Kuponkikorkojen yhteenlaskettu summa on kuponki, joka lasketaan kaavalla: (Kuponkikorkojen kokonaissumma / Joukkovelkakirjan nimellisarvo).
Termi kuponki sai alkunsa alkupäivinä annetuista haltijatodistuksista. Haltijatodistukset toimivat tuolloin todisteena omistusoikeudesta. Asiakirjaan annettiin useita kuponkeja, joista jokainen merkitsi aikataulun mukaista koronmaksua.
Eräpäivänä kuponki esitetään maksuna omistajalta. Talon, toinen sertifikaatista koostuva asiakirja, näytetään lisäkuponkien kaupassa.
Kupongeista puhuttaessa kaikki joukkovelkakirjat eivät tarvitse kuponkikorkoa. Jotkut joukkovelkakirjat toimivat. Jotkut joukkovelkakirjat toimivat nollakuponkikoron käsitteellä.
Nollakuponkilaina ei sisällä kuponkeja, joten se koostuu 0 %:n kuponkikorosta.
Joukkovelkakirjalainan haltijalle maksetaan vain nimellisarvo ennen eräpäivää.
Tärkeimmät erot joukkovelkakirjalainan tuoton ja kuponkikoron välillä
- Joukkovelkakirjalainan tuotto tarkoittaa joukkovelkakirjalainan tuottoprosenttia, kun taas kuponkikorko osoittaa joukkovelkakirjalainan haltijan vuosittain saaman koron.
- Joukkovelkakirjalainan tuotto lasketaan kaavalla: (Kupongin määrä/hinta). Toisaalta kuponkikoron lasketaan (Kuponkikorkojen kokonaissumma / joukkovelkakirjalainan nimellisarvo).
- Joukkovelkakirja tarvitsee tuoton, mutta bändi ei tarvitse kuponkikorkoa. Tässä tapauksessa joukkovelkakirjalainaan käytetään nollakuponkijärjestelmää.
- Jos joukkovelkakirja ostetaan alennuksella, tuotto ylittää kuponkikoron. Preemion tapauksessa tuotto on alempi kuin kuponkikorko.
- Historiallisesti kaikkien kuponkikorkojen summa tunnettiin haltijatodistuksina, kun taas joukkolainojen tuotto ei ollut niin.
Viimeksi päivitetty: 13. heinäkuuta 2023
Olen tehnyt niin paljon vaivaa kirjoittaakseni tämän blogikirjoituksen tarjotakseni sinulle lisäarvoa. Siitä on minulle paljon apua, jos harkitset sen jakamista sosiaalisessa mediassa tai ystäviesi/perheesi kanssa. JAKAminen ON ♥️
Chara Yadav on koulutukseltaan rahoituksen MBA. Hänen tavoitteenaan on yksinkertaistaa talouteen liittyviä aiheita. Hän on työskennellyt rahoitusalalla noin 25 vuotta. Hän on pitänyt useita rahoitus- ja pankkikursseja kauppakorkeakouluissa ja yhteisöissä. Lue häneltä lisää bio-sivu.
Selitys siitä, miten hintojen muutokset vaikuttavat joukkovelkakirjalainojen tuottoon, ja nollakuponkilainojen käsite on erittäin oivallinen. Hienoa luettavaa!
Olen samaa mieltä, artikkeli tarjoaa syvän ymmärryksen joukkovelkakirjasijoittamisen monimutkaisuudesta ja joukkolainojen tuottoon vaikuttavista tekijöistä.
Tässä artikkelissa olevien esimerkkien avulla on helppo ymmärtää joukkovelkakirjalainan tuoton ja kuponkikoron käsitteet. Vertailutaulukko on erityisen hyödyllinen.
Ehdottomasti esimerkkien käyttö tekee sisällöstä suhteellista ja helpommin ymmärrettävää.
Tämä artikkeli toimii erinomaisena opetusvälineenä niille, jotka haluavat ymmärtää joukkovelkakirjasijoittamisen perusteet.
Artikkeli tekee hienoa työtä selittääkseen kuponkikoron historiallisen kontekstin ja joukkovelkakirjalainan tarpeen tuoton saamiseksi. Erittäin informatiivinen.
Tämä artikkeli antaa kattavan ja selkeän selityksen joukkolainojen tuoton ja kuponkikoron välisistä eroista. Se on erittäin informatiivinen ja hyödyllinen rahoituksesta kiinnostuneille.
Olen täysin samaa mieltä. Artikkeli on hyvin jäsennelty ja tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille, jotka haluavat ymmärtää joukkovelkakirjalainasijoittamista.
Joukkolainojen tuoton ja kuponkikoron käsite on selitetty hyvin tässä. Arvostan vertailutaulukkoa, joka hahmottelee selkeästi näiden kahden termin väliset erot.
Arvostan selkeitä ja ytimekkäitä määritelmiä joukkolainojen tuotosta ja kuponkikorosta. Tämä artikkeli on loistava resurssi niille, jotka ovat kiinnostuneita joukkolainoihin sijoittamisesta.
Joukkovelkakirjalainojen tuoton ja kuponkikoron vertailu on selitetty hyvin yksinkertaisella tavalla. Se on hienoa luettavaa kaikille, jotka haluavat parantaa tietämystään rahoituksesta.
Itse asiassa artikkeli yksinkertaistaa monimutkaisia rahoitusehtoja ja tarjoaa kattavan käsityksen joukkovelkakirjasijoituksista.
Tämä artikkeli tekee hienoa työtä hajottaakseen monimutkaiset talouskäsitteet helposti sulavaksi tiedoiksi. Se on arvokas resurssi niille, jotka haluavat parantaa tietämystään joukkovelkakirjasijoituksista.
Ehdottomasti sisältö on oivaltava ja antaa selkeän käsityksen joukkolainojen tuoton ja kuponkikoron tärkeimmistä eroista.
Minusta joukkolainojen tuoton ja kuponkikoron vertailu oli erittäin valaiseva. Se auttoi minua ymmärtämään niiden merkityksen joukkovelkakirjamarkkinoilla.
Kyllä, tämä artikkeli tarjoaa arvokkaita näkemyksiä siitä, miten joukkolainojen tuotto ja kuponkikorko vaikuttavat joukkovelkakirjasijoituksiin.
Tarjottu historiallinen konteksti kuponkikorkojen alkuperästä on erittäin mielenkiintoinen. Se lisää konseptiin ylimääräistä ymmärrystä.
Olen samaa mieltä, artikkeli on loistava resurssi joukkovelkakirjasijoittamisen historiallisen kehityksen oppimiseen.