Tartunta vs konvergenssiteoria: ero ja vertailu

Useat erilaiset psykologiset ja sosiologiset teoriat selittävät joukon käyttäytymistä. Yleisössä on niin paljon ihmisiä, ja silti kaikki yksilöt käyttäytyvät samalla tavalla, toisin sanoen joukolla on kollektiivinen käyttäytyminen.

Tartuntateoria ja konvergenssiteoria ovat kaksi tällaista teoriaa, jotka selittävät väkijoukkojen kollektiivisen käyttäytymisen.

Keskeiset ostokset

1. Tartuntateoria viittaa siihen, että joukossa olevat yksilöt menettävät itsetietoisuutensa ja rationaalisen ajattelunsa ja omaksuvat ympärillään olevien käyttäytymisen ja tunteet. Sitä vastoin konvergenssiteoria olettaa, että yksilöt, joilla on samanlaiset uskomukset ja tavoitteet, kokoontuvat muodostamaan joukon, joka toimii kollektiivisesti yhteisten arvojen perusteella.
2. Tartuntateoria korostaa tunteiden ja käyttäytymisen leviämistä joukon läpi, kun taas konvergenssiteoria keskittyy samanmielisten yksilöiden tarkoitukselliseen kokoamiseen.
3. Tartuntateoria pitää joukkokäyttäytymisen anonymiteetin ja ehdottavuuden ansioksi, kun taas konvergenssiteoria pitää joukkokäyttäytymistä rationaalisena ilmaisuna jo olemassa olevista uskomuksista ja haluista.

Tartuntateoria vs konvergenssiteoria

Tartunta teoria toteaa, että yhden maan finanssikriisit voivat levitä nopeasti muihin maihin tai jopa globaaliin rahoitusjärjestelmään. Lähentymisteoria viittaa siihen, että kun maat integroituvat taloudellisesti, ne tulevat samankaltaisiksi talouspolitiikan, instituutioiden ja tulosten suhteen.

Tartuntateoria mainitsee, että joukolla on hypnoottinen vaikutus pienempiin ihmisryhmiin ja tarkemmin sanottuna yksilöihin.

This further explains that when an individual joins a crowd, he or she gets affected by the hypnotic influence of that crowd. The hypnotic influence affects the individual to feel and behave in a certain way, which is the same as the behaviour of the crowd.

Konvergenssiteoria selittää, miksi joukolla on kollektiivinen käyttäytyminen ja samanlainen ajattelunäkökulma.

Se toteaa lisäksi, että joukon kollektiivinen käyttäytyminen ei johdu hypnoottisesta vaikutuksesta, vaan käyttäytyminen johtuu joukkoon kuuluvien yksilöiden käyttäytymisestä.

Vertailu Taulukko

Vertailun parametrit	Tartuntateoria	Konvergenssiteoria
Esitteli	Gustav Le Bon esitteli konvergenssiteorian.	JE Roecklein esitteli konvergenssiteorian.
Lausunto	Ihmisjoukossa ollessaan yksilö käyttäytyy irrationaalisesti muiden joukossa olevien ihmisten hypnoottisen vaikutuksen vuoksi.	Väkijoukon käyttäytyminen tai asenne voidaan määrittää joukossa olevan yksilön käyttäytymisen tai asenteen perusteella.
Merkitys	Tartuntateoriassa joukko vaikuttaa hypnoottisesti yksilöön käyttäytymään tietyllä tavalla.	Konvergenssiteoriassa kaikki samanmieliset yksilöt muodostavat joukon jakaakseen saman tavoitteen.
Vaikuttanut	Joukko vaikuttaa joukossa olevaan yksilöön.	Väkijoukkoon vaikuttavat joukossa olevat yksilöt.
Käyttäytyminen	Henkilö käyttäytyy kuten muut ihmiset joukossa.	Joukko käyttäytyy kuten yksilöiden käyttäytyminen.

Mikä on tartuntateoria?

Vuonna 1885 Gustav Le Bon julkaisi kirjan nimeltä "The Crowd". Kuten nimestä voi päätellä, kirja kertoi joukon toimivuuden takana olevasta psykologiasta ja joukon käyttäytymisen taustalla olevasta psykologiasta.

Tässä kirjassa Gustav Le Bon esitteli tartuntateorian. Tuolloin teoriaa ei kuitenkaan pidetty täysin totta tai käytännöllisenä. Se oli vain karkea arvio kysymyksestä, miksi joukko käyttäytyy tietyllä tavalla.

Siksi teoriaa kehitti edelleen kaksi muuta henkilöä. Robert Park oli henkilö, joka kehitti teorian Gustav Le Bonin jälkeen. Gustave Le Bonin esittelemä teoria sisälsi paljon poliittisia näkökohtia. Robert Parkin kehittämä tartuntateoria oli kuitenkin enemmän rationaalinen ja psykologinen.

Herbert Blumer kehitti sitten tartuntateorian. Hän oli sosiologi, joka antoi teorialle sosiologisemman näkökulman.

Lopullinen kehitetty tartuntateoria selittää, että kun ihminen astuu joukkoon, hänen itsenäiset ajatuksensa ja tunteensa eliminoituvat joukon hypnoottisen vaikutuksen vaikutuksesta.

Tämän seurauksena henkilöllä on tapana käyttäytyä kuten muu väkijoukko kollektiivisesti.

Mikä on konvergenssiteoria?

Konvergenssiteoria, kuten nimestä voi päätellä, on teoria, jossa ihmiset, jotka ovat samanmielisiä tai joilla on yhteinen päämäärä, kokoontuvat yhteen ja sulautuvat yhdeksi ryhmäksi, mikä johtaa joukkoon.

Tämä on siis syy joukon kollektiiviseen käyttäytymiseen. Teoria väittää, että joukon käyttäytyminen ei ole jotain, joka syntyy itsestään tai jostain kolmannesta tekijästä.

Sen sijaan joukon käyttäytyminen syntyy yksilöiden samanmielisyydestä, yhteisestä tavoitteesta ja muista vastaavista ominaisuuksista.

Kun useat eri ihmiset, joilla on sama tavoite, kokoontuvat yhteen ja muodostavat ryhmän, he työskentelevät yhdessä saavuttaakseen tavoitteensa, heidän käyttäytymisensä ilmaantuu yleensä samalla tavalla, minkä seurauksena joukko osoittaa kollektiivista käyttäytymistä. 

Esimerkiksi joukolla, joka protestoi jotain vastaan, täytyy olla tavoite. Heidän tavoitteenaan on oltava, että asianomainen viranomainen täyttää heidän vaatimuksensa.

Väkijoukko kuitenkin valitsee mielenosoituksen aikana väkivallan saadakseen vaatimukset täytetyksi.

Silloin syy, miksi joukko valitsi väkivallan, ei olisi se, että ajatus väkivallasta syntyi jostain, vaan syy sen takana olisi koska tuon ryhmän yksilöt halusivat valita väkivallan.

Tärkeimmät erot tartuntateorian ja konvergenssiteorian välillä

1. Tartuntateoria väittää, että joukon kollektiivinen käyttäytyminen johtuu sen hypnoottisesta vaikutuksesta. Toisaalta konvergenssiteoria väittää, että joukon kollektiivinen käyttäytyminen johtuu yksilöistä.
2. Tartuntateoria väittää, että joukko ohjaa yksilön käyttäytymistä. Päinvastoin, konvergenssiteoria väittää, että yksilöt ohjaavat joukkokäyttäytymistä.
3. Tartuntateoria väittää, että joukolla ei ehkä ole samanhenkisiä ihmisiä. Sen sijaan konvergenssiteoria väittää, että joukolla oli samanhenkisiä ihmisiä.
4. Tartuntateorian mukaan hypnoottinen vaikutus on syy joukon kollektiiviseen käyttäytymiseen. Toisaalta konvergenssiteorian mukaan yksilöiden samanmielisyys on syy joukon kollektiiviseen käyttäytymiseen.
5. Tartuntateorian mukaan joukolla ei välttämättä ole samanlaista tavoitetta. Päinvastoin, konvergenssiteorian mukaan joukolla on samanlainen tavoite.

Viitteet

1. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/sim.5408
2. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1539-6924.00306

Viimeksi päivitetty: 13. heinäkuuta 2023